Jouluaaton maistoon nollaolut ja toinen lähes holiton sekin. Sopivat virkaa tekevälle pukille hyvin. Ystävällisesti nämä oluet tarjosi Uniq Drinks, se todettakoon ja tiedettäköön.

Yksi myytti oluesta on, että sen tarvitsee sisältää reilusti alkoholia ollakseen maukas. Osittain toki pitää paikkansa, muttei täysin mustavalkoisesti. Voi samaan hengenvetoon sanoa, että ne perinteiset mainstream I-oluet maistuu omaan suuhun pelkästään pahalle. Kuitenkin esimerkiksi pariprosenttisista on kotona tehtynä tullut maukkaita, hyvällä mallaspohjalla ja rivakalla humaloinnilla. Kotipanimossa low-alc kikkailua voi tehdä vaikka mallas-vesi –suhteella tai huuhteluilla, mutta osin teollisempiakin vaihtoehtoja on esimerkiksi liittyen kylmähiivaukseen tai käymisen keskeyttämiseen tai etanolin haihduttamiseen tai vedellä laimennukseen tai puoliläpäisevän kalvon hyödyntämiseen.

Useampaankin kertaan eri porukoiden kanssa tehty sokkomaisto saksalaistyyppisillä 0,0% vehnäoluilla on osoittanut sen, että mausta alkoholittomuutta ei suoraan aina arvata tai ainakaan sitä ei avoimesti muiden ryhmämaistajien kuullen tuoda ilmi. Toisaalta ei nämä myöskään ylistäviä makukommentteja ole keränneet. Brewdogin Nanny State on puolestaan osoittanut, että 0,5% ABV olut voi olla yllättävän kivaa omassa kontekstissaan. Kiintoisa havaita miten Gotlands Bryggerin Easy Rider Bulldog (0,4%) ja Munkebo Mikrobrygin Högni APA (0,0%) onnistuvat nousevassa nollaoluiden kategoriassa.

Vaikka itse oluiden kanssa mitä tapahtuisi, niin kärkeen on pakko ylistää pakkausta. Jos tuossa paketissa hajoaa pullo, niin … no ei se kyllä hajoa.

Easy Rider Bulldog ja Högni APA

Gotlannin poika on lähtenyt panemaan Bulldogejaan myös kevyeen hyttyssarjaan. IBUja tarjotaan paperilla 55 kappaletta, joten jo ihan tuntuvaa katkeroa sopii odottaa. Humalina aromikkaan kuuloiset Citra, Galaxy ja Pacific Jade. Kantavierteen platoasteet paljastavat, että 6-7 prosenttinen olut tästä olisi ilman low-alc-virittämistä tullut.

Tanskalaisessa Högni APAssa on prosentteja pyöreät nolla ja gluteenittomaksikin se mainitaan. IBUiksi ilmoitetaan 35, ei ihan mahdottomasti katkeroa siis, mutta APA-tyyli antaisi odottaa hedelmäistä iloa Cascaden, Nuggetin, Citran ja Simcoen voimin. Högni nimi muuten tulee viikinkien jumalattaren vaunuja vetävän kissan nimestä. En kyl tiedä nimeäisinkö itse lemmikkiäni Högniksi. Tai no, hitto miksei!

Olin just saanut pullot auki, oluet lasiin ja kuvat otettua niin tulikin kiirehälytys kuusen valojen laittoon. Eli sai lennossa pikafiilistellä salamavaikutelmat. Molemmat oli silloin hyvin jäähdytettyjä, otettu jääkaapista suoraan pihalle parin plusasteen viileyteen. Vaahtoilut molemmissa oli mainioita. Easy Riderin aromi oli vaikuttava ja maku lupasi hyvää tässä tyyliluokassa. Högni hävisi tämän ekan erän kokonaisuudessaan selvästi. Sen tuoksussa oli kummahkoa tummahavuisuutta ja kokonaisvaikutelma ihan eri kategoriassa antavuuden suhteen kuin Easy Rider. Olisi hauska tietää miten näiden valmistus eroaa toisistaan valmistustekniikan suhteen.

Kuusen valojen laitossa vilahti kymmenisen minuuttia, minkä jälkeen oluiden lämpötilaksi tuli havaittua 10-11 astetta. Ensimmäinen rinnakkaisvilkaisu oluisiin näytti värien kontrastin. Easy Rider on selvästi vaaleampaa ja on jättänyt ihan kivasti pitsiä lasin pintaan. Molemmat on suodattamattomia, me likes.

Easy Riderin virkeä aromi on tässä vaiheessa valitettavasti sammunut. Makukin taantuu lähemmäs odotettua ohuempaa laastarisuutta. Rajummalla katkerolla olisi todennäköisesti saanut enemmän peitettyä efektiä. Jotakin humalan tapaista tästä kovasti koko ajan toivoo löytävänsä, mutta vaikeaa on kun väkisinkin vertailukohdaksi nousee normaalivahvuiset IPAt. Voi pitää positiivisena, että jälkimaussa ei tyrkkää nollaoluiden makumuistikuva tympeästä teollisesta sivumakuisuudesta. Molempien oluiden suutuntuma on ohut eikä nyt enempiä olisi odottanutkaan.

Högnikin maistui nopealla ensi sippauksella hieman paremmin kuin lämmettyään. Tuoksu on voimakas, uusi ja totuttuihin oluttuoksuihin nähden neutraalilla tavalla outo tummanpuhuva tunkahko, mikä kaikuu ohueen makuun samantapaisena. Ei osannut assosioida mikä kasvi tai ruoka-aine tai mikä muu tämä olisi eikä juoman muistakaan tiedoista vihiä saanut. Gluteenitonhan tämä on myöskin, liittyneekö sitten vaikka siihen. Ylipäänsä rajuilla filtteröinneillähän on olennaisiakin makuaineita poistavia vaikutuksia, joten nollaoluille tyypilliset makumaailman omintakeisuudet voi syntyä siitä tai muuten alkoholin keinotekoisesta poistamisesta.

Kummankin oluen spekseissä humalointi antoi odottaa reilusti enemmän kuin laseista löytyi. Kaikesta huolimatta varsinkin Easy Rider on lähes nollaprosenttisten oluiden sarjassa kohtuujees. Näiden nauttimiseen voi toki löytyä motiivi jostain muualta kuin craft-oluiden makumaailman fiilistelystä. Jotkut kuuluvat käyttävän alkoholittomia oluita palautusjuomina ja varmasti niille tilaisuutensa ja paikkansa markkinalla muutenkin on.

Kotiolutharrastajan arvio Easy Riderille: En panis

Kotiolutharrastajan arvio Högni APAlle: En panis

***

Ellei muuta ole mainittu, blogitekstit ovat kirjoittajan omia mielipiteitä eikä niiden sisältöön ole mikään yritys vaikuttanut sellaisissakaan tapauksissa, joissa kirjoituksessa on viitattu ilmaisiin näytekappaleisiin. Ilmaisnäytteen vastaanottaminen tai yrityksen tilaisuuksiin osallistuminen ei myöskään vaikuta siihen onko tuotetta käsitelty positiiviseen tai negatiiviseen sävyyn, eikä se myöskään takaa sitä että tuotetta käsitellään blogissa millään tavalla.