oluen valmistus

Vierteen pH-mittaus

Syvällisempää panemista: Oluen pH tutkan alla

Mitäs se pH-arvo tarkoittikaan? pH-arvo ilmoittaa liuoksen happamuuden. Käytännöllisemmästä ja oluen maisteluunkin sopivasta kulmasta lähestyen: Happamuus puolestaan on perusmaku, jolla ihminen huomaa ravinnossaan – ja oluessaan – olevat hapot. Ennen täsmällisiä määritelmiä happamuus perustui kemistin makuaistimukseen. Käsite pH:lle syntyi sattumoisin panimotoiminnan piirissä, Carlsbergin labrassa S.P.L. Sørensenin toimesta vuonna 1909. Postaussarjan ekassa osassa luodaan vilkaisu happamuuden teoreettisempaan puoleen… Lue lisää »

Kotikalja

Kotikalja joulupöytään: helppoa ja nopeasti valmista

Kotikaljaa koneeseen Postauksessa käydään läpi mitä kotikaljan tekoon tarvitaan ja miten se onnistuu helpoimman kautta. Kyseinen kaljasatsi tulee päätymään joulupöytään. Kotikalja on vaivaton valmistaa ja valmista juomaa saa nopeasti, varsinkin jos oluen tekoon vertaa. Kaljan ja oluen eroista sekä muusta asiaan liittyvästä oli enemmän toisessa postauksessa. Kaljan saa mukavasti parissa päivässä juontiin ja siksi postaus… Lue lisää »

Schiotz Mörk Mumme

Unohdettu mummeolut: Kananmuna oluen säilöntäaineena ja lääkkeenäkin käytetyn oluen tie keskiajalta omaan lasiin

Mummeolut Historiaa Keskiajalla poliittisen voiman keskus Euroopassa sijaitsi Etelä-Saksan ja Itävallan alueella. Pohjois-Saksan ilmapiiri oli melko etäällä tästä ja keskittyi kaupankäyntiin. Keskuksina olivat vauraat Köln, Hampuri, Bremen, Braunschweig, Hannover ja Lyypekki. Näiden kaupunkien kauppiaat olivat perustaneet 1241 Itämeren alueella kauppaa käyneen Hansaliiton. Mummealueet ja levinneisyys Pohjois-Saksan kaupungeissa tehtiin myöhäiskeskiajalla (1300-1500) yleispiirteiltään vahvaa, makeaa, paksua, tummaa… Lue lisää »

Suomeen leipäoluen ennätys?

Itä-Euroopassa on perinteisesti tehty kvassia, johon käytetään muutama siivu leipää. Belgialainen Brussels Beer Project on tehnyt olutta, jossa jopa 20 % raaka-aineesta on leipää. Brittien Toast Ale hyödyntää 30 % raaka-aineestaan kaupoilta myymättä jäänyt leipää. Hollantilainen Instock puolestaan on innostunut käyttämään hävikkiperunaa raaka-aineena. Me teimme juuri oluen, jossa 50 % raaka-aineesta on hävikkileipää. Onnistuessaan olut… Lue lisää »

Banaanipirtelöolutta, anyone? Tulevaisuuden näkymiä tutkimuksen piiristä

Naturen juttu oluthiivojen kehittämisestä Kun Naturen kaltainen arvostettu tiedelehti kirjoittaa oluesta, kannattaa höristää silmiään ja korviaan. Silloin voisi arvata, että jossain vaiheessa voi odottaa uusien tuulien puhaltavan panimoalan tapahtumahorisontissa. Kommentoidussa jutussa tutustutaan belgialaisiin tutkimuksiin University of Leuwenissa ja Flanders University of Biotechnologyssa. Brysselin läheisyydessä Leuwen vaikuttaa muutenkin olutkaupungilta. Siellä pidetään muun muassa olutjuhla nimeltään Innovationbeerfestival, jonne… Lue lisää »

Panimoravintolat kartalla

  Suomen panimoravintolat ja vähän muualtakin Helsingin panimoravintolat Tukholman panimoravintolat Tallinnan panimoravintolat Pietarin panimoravintolat Panimoravintoloista Euroopassa jonkinlaisia panimopubeja tai -majataloja on ollut kauan. Briteissä sanotaan ensimmäisten modernien panimopubien syntyneen 1979 Firkin-pubiketjuun. Vuonna 1982 jenkeissä ensimmäisenä sai luvan samoissa tiloissa myydä olutta ja ruokaa Washingtonin osavaltiossa sijainnut Yakima Brewing and Malting Company. Seuraavana vuonna Mendocino Brewing Company avasi Californian ensimmäisen panimopubin Hoplandissa… Lue lisää »

Sahtijahti päätökseen: Maalaissahtia Etelä-Karjalasta

Sahdin kaltaista juomaa on Brewniversen puolesta ennenkin valmistettu, vaan ei ihan sahtia kuitenkaan. Oli aika korjata asia eteläkarjalaiseen tyyliin ja pihakaivon käsittelemättömään veteen tehtynä. Sahti-intro kotipanijoille Moderniin tyypilliseen olueen nähden perinteisellä sahdilla on joitain peruseroja. Sahtivierrettä ei ole tapana keittää, vaikka kun sahdintekijöiden kanssa on ollut puheissa niin toisaalta keittääkin voi. Nopeasti huomaa, että yksityiskohdissaan… Lue lisää »

Tutkivaa olutblogismia: Kannattaako vakiintuneen olutbrändin ottaa maineriskiä keinotekoisten lisäaineiden kanssa?

Ingelmunster Kasteel on belgialainen olutbrändi, joka kantaa samaa nimeä kuin luostarin raunioille vuonna 1075 rakennettu Ingelmunsterin linna. Jo vuonna 1811 oluen panemisen aloittanut Honsebrouckin suku osti linnan 1986 ja vuodesta 1989 Kasteel Donker on ollut ensimmäinen Kasteel-brändiin kuulunut Brouverij Van Honsebrouckin olut. Donkeria on aika ajoin Suomenkin markkinoilla ollut saatavissa vähintään 15 vuoden ajan. Syyskuussa… Lue lisää »

Mökkipano kaasupolttimen kanssa – Eli miltä tuntui eka kerta tokan kerran

Viime syksynä jätekuormasta pelastettu rikkoutuneen vesipumpun vesisäiliö pääsi vihdoin tositoimiin mäskäys- ja keittokattilana. Talven mittaan oli myös hankittu kaikenlaista isompaa ja pienempää vimpainta tulevan mökkipanimon varusteiksi.   Ajatus nestekaasun käytöstä lähti siis sattuman kautta, kun tipahti tuo keittokattilaksi työstettävä kappale kouraan ja sattui kaasupoltinkin olemaan valmiina varastossa. Poltin on tyypiltään hyvin halpa rengaspoltin, sen nimellistehostakaan… Lue lisää »

Sinebrychoffin panimovierailu

Panimoiden avoimien ovien päivänä päätimme käydä tutustumassa Sinebrychoffin toimintaan Keravalla. Visiitti oli antoisa varsinkin kun oli mahdollisuus pitkästi jutella panimomestarin kanssa. Entisestään tarkentui mielikuva siitä miten erilaisesta toiminnasta suur- ja pienpanimoiden olutmarkkinassa, rajoitteissa, mahdollisuuksissa ja motiiveissa on kysymys. Kun volyymimarkkinan mukaan toimitaan ja pienimmätkin keitot ovat kooltaan 40 000 litraa, maailma on kovin erilainen kuin… Lue lisää »

Kaikki blogikirjoitukset

TILAA POSTAUKSET SÄHKÖPOSTIIN




Scroll to top