faktat jutut

Oluen pH ja hapanoluet – Juotko useinkin väkeviä happoliuoksia?

  Oluiden ja muiden happamuudesta Tässä tulee toinen osa postaussarjasta, jossa tutkitaan oluen ja muidenkin elintarvikkeiden happamuutta. Oluen pH on merkityksellinen juoman valmistuksessa, mitä postaussarjan edellisessä osassa käytiin läpi. Tuosta jutusta voi kerrata silloin löytyneet pH-viitearvot valmiille oluille: Useimmat lagerit päätyvät pH-arvoon 4,2-4,6, vastaavasti alet 3,8-4,2 ja hapanoluet 3,0 tuntumaan. Ohramallasoluille on raportoitu tyypillisen miellyttävän vaihteluvälin olevan 4,1-4,5, vehnäoluille… Lue lisää »

Kieltolain pirtukulttuurista ankaran verotuksen olutkulttuuriin

1930-luvun tilastotietoa, infografiikkaa vai propagandaa? Posteri näyttää tehokasta viestintää 30-luvun alun tyyliin. Kun kieltolaki ja sen tulevaisuus oli pohdinnan aiheena, ankara alkoholivero oli se liberaalein vaihtoehto. Vaihtoehdolle luotu positiivinen näkymä juopumustapausten ja surmien määriin todella pomppaa palkkigrafiikasta. Neuvoa antavan kansanäänestyksen edellä se oli oiva keino vaikuttaa mielipiteestään epävarmoihin äänestäjiin. Kieltopolitiikan suhteen jakautunut kansakunta Ankaran verotuksen… Lue lisää »

Historiallisia olutkohteita Stadin huudeilla – huuvat Pitäjänmäellä

Komeat huuvat lähestyvät – panimoaiheinen tilataideteos Pitäjänmäen aseman takaa kiertoliittymässä ehkä monikin ohikulkenut on havainnut sen keskellä olevan ilmestyksen. Aseman aluetta pilkottaa edellä alimmassa kuvassa taustalla. Toisaalta ehkä monikaan ei ole paljoa ajatellut mitä patsaan tai muistomerkin oloinen teos esittää, sen merkitystä alueelle ja Stadin panimohistorialle. Panimolaitteistoja nähneet varmaankin tunnistavat tilataideteoksen tutun muodon. Ilmestys on oluen… Lue lisää »

Syvällisempää panemista: Oluen pH tutkan alla

Mitäs se pH-arvo tarkoittikaan? pH-arvo ilmoittaa liuoksen happamuuden. Käytännöllisemmästä ja oluen maisteluunkin sopivasta kulmasta lähestyen: Happamuus puolestaan on perusmaku, jolla ihminen huomaa ravinnossaan – ja oluessaan – olevat hapot. Ennen täsmällisiä määritelmiä happamuus perustui kemistin makuaistimukseen. Käsite pH:lle syntyi sattumoisin panimotoiminnan piirissä, Carlsbergin labrassa S.P.L. Sørensenin toimesta vuonna 1909. Postaussarjan ekassa osassa luodaan vilkaisu happamuuden teoreettisempaan puoleen… Lue lisää »

Välähdyksiä Stadin oluthistoriasta – Osa II: Siltasen baarikorttelin tarina Kallion bailaajille

Kaljajuttuja: Elanto ja sen kaljapanimo valokuvissa Stadin kaljatehtaiden historiasta kulminoituu paljon Elannon kortteliin Hämeentien varressa. Samassa korttelissa toimii nykyisin trendikkäitä ravintoloita kuten Siltanen ja Kuudes Linja. Tässä jutussa katsotaan Elannon historiaa kaljapullonpohjasilmälaseilla. Yhdessä aiemmassa postauksessa tutkailtiin kaljan ja oluiden eroja sekä teollisen kaljantuotannon saapumista Suomeen. Helsingin olutpanimoiden historiasta on myöskin ollut jo puhetta. Elannon kaljapanimon sijainti osoitteessa Itäinen Viertotie 11-13… Lue lisää »

Kotikalja joulupöytään: helppoa ja nopeasti valmista

Kotikaljaa koneeseen Postauksessa käydään läpi mitä kotikaljan tekoon tarvitaan ja miten se onnistuu helpoimman kautta. Kyseinen kaljasatsi tulee päätymään joulupöytään. Kotikalja on vaivaton valmistaa ja valmista juomaa saa nopeasti, varsinkin jos oluen tekoon vertaa. Kaljan ja oluen eroista sekä muusta asiaan liittyvästä oli enemmän toisessa postauksessa. Kaljan saa mukavasti parissa päivässä juontiin ja siksi postaus… Lue lisää »

Maistuuko tölkitetty olut jotenkin erilaiselta? Osa II: Tieteellisempi näkökulma

Intro Edellisessä postauksessa tarjoiltiin kokeellinen, henkilökohtainen näkökulma siihen olisiko olut jotenkin erilaista tölkistä nautittuna. Katsahdetaan asiaan myös tieteellisemmästä vinkkelistä. Siihen pohjat tarjoilee Barnett et al (2016). He käsittelevät aihetta yksittäistä hahmoa laajempaan aineistoon perustuen ja siten se on edellistä kirjoitusta edustavampi arvio tilanteesta. Artikkelissa mainitaan ajatus, että olut maistuisi paremmin pullopakkauksesta kuin tölkistä. Voidaankin kysyä,… Lue lisää »

Kalja ja sen tehtailun alkuajat Suomessa

Oispa kaljaa – siis mitä? Laitetaan alkuun lievästi kiristävä pipo päähän: Kaljalla tarkoitetaan mietoa, yleensä alle 2,5% vahvuista, melko kevyttä ja tummaa makeahkoa mallasjuomaa. Kalja on siten selvästi miedompaa kuin useimmat oluet. Sen tekeminen tapailee oluen valmistustapaa siinä, että molemmat tehdään hiivalla käyttämällä vedestä ja mallastetusta viljasta. Kaljan valmistuksessa ei käytetä humalaa, joka taas kuuluu oluen… Lue lisää »

Välähdyksiä Stadin oluthistoriasta – Osa I: Panimoista kuvin ja kartoin

Stadin panimot aikojen alusta Kartalla Kartalle on merkattu tunnetut helsinkiläiset panimot ensimmäisestä 1756 perustetusta oluttehtaasta, Stora Bryggerietistä, lähtien. Panimot on kartalla ryhmitelty perustamisvuotensa mukaan eri vuosisadoille. Joitain rajanvetoja ja valintoja on aineiston käsittelyssä tehty, niistä tarkemmin kappaleessa ”Aineiston taustoja ja rajauksia sen käsittelyssä”. Kartan saa koko ruudun tilaan vasemman reunan ikonista, jossa on neljä kulmiin osoittavaa nuolta. Aikajanalla… Lue lisää »

Ranskan oluthistoriaa, Bière de Garde ja maistiaisia Provencesta

Olutkulttuuria saapuu tässä tapauksessa Ranskasta Suomeen. Funtsaillaan ensin hetki oluen menneitä vaiheita Ranskassa ja sitten makustellaan erityisesti Bière de Garde tyylin avautumista. Pari muutakin artesaaniaolutta pääsee siinä sivussa tutkan alle. Tuliaisina oli alunperin saatu kolmen pullon setti Provencen alueelta. Lyhyt Ranskan oluenpanohistoria Rooman valtakunnasta renessanssiin – Olutperinteen nousu Olutta tuotettiin jo varhain antiikin Kreikassa, jonne… Lue lisää »

Scroll to top