Yada yada blah blah..

Tästä oluesta oli suuret kuvitelmat ja nimenomaan vain kuvitelmat, koska en mitään siihen viittaavia reittauksia ollut tutkinut enkä sitä ollut aiemmin maistanut. Sen suuremmin ei tätä oltu metsästelty, semisattumalta tarttui shoppailukoriin.

Kuvitelmat perustuivat kyseisen kiertolaispanimon hullunvaltavaan maineeseen ja impy-tyyliin, ehkä vähän hintaankin. Listahinta 0,33l pullolle BrewDogin onlineshopissa oli £11,7, eli 13,3€ tai 40,3€/l. Tai sittenkin, kyllähän tuo pulloon maalattu hymy kieli poskessa on niin ikoninen, että sehän se oikeasti huomion ratkaisevalla tavalla tuotteeseen kiinnitti.

Tämä oli mukana viimeisessä BrewDog-tilauksessa pari päivää ennen kuin sulkivat koronan takia kauppansa ulkomaan tilauksilta. Ei hymynaama ehtinyt kaapissa kauaa vanheta, koska halusin juhlistaa jollain isommalla oluella viikonlopun virtuaalista kippistelyä kavereiden kanssa jo vuosien takaa.

Somessa on hiukan ihmetelty miksi BrewDogilla pistivät kaupan luukut kiinni tuolla lailla. Looginen selitys jonka joku jossain ketjussa osapuilleen seuraavasti laittoi ja mihin hyvinkin voi uskoa: Nyt kun omat baarinsa Saarella on kiinni, nettikaupan tilaukset epäilemättä kasvaa todella vannoutuneen ja suuren fanikuntansa piirissä. Jopa niin että tuotanto ja logistiikka saattaa olla vaikeuksissa kaikkia kolkkia palvelemaan. Eli palvellaan ensin kotimaansa uskolliset equity punkit parhaalla tavalla. Ja kun samalla pitkän kuljetusketjun logistiikkayritykset jää pois, katekin myytyä litraa kohti on parempi.

Maistelupäivänä, eilen, muuten clousautui BrewDog UK:n megapitkä osakeanti. Sen viime jaksolla keräsivät yli 8 miljuunaa puntoo. Voisi toivoa että siitä on jotain jäljellä markkinoiden koronakatkoksen ylipääsemiseen. Joskin firman johto on melko raskaaseen ja avoimen oloiseen sävyynsä viestinyt tilanteen aiheuttamasta uhkasta jopa yrityksen hengissä säilymiseen. Olisi muun muassa mielenkiintoista tietää miten rahaa saatiin kerättyä koronaviikkojen aikana suhteessa sitä edeltäneeseen varainkeruujaksoon. Että millaiset ovat olleet equity punkkipotentiaalin fiilikset ja paljonko niiden usko hommaan on mahdollisesti horjahtanut.

Get to the point!

Olut on pantu Duggesin panimolla ja tyylinä siis imperial stout, 11%. Siinä on vaniljatankoa mausteena, pekaanipähkinää ja kolaa. Sounds nice!

Fiilistä ennen makua

Liki täysin vaahtoamaton, ja täysin pitsitön. Muodostaa mustan aukon lasiin: Ei pääse valo läpi eikä sieltä karkuun. Tuoksu on hyvin painava supertoffeinen mutapommikakkuinen megamakea. Tunnelma jää lillumaan ällömakean laavavyöryvän tuoksun ja fantastisen yliaistikokemuksen sensitiiviselle rajalle. Koska ihan useinkin tykkään äärevästä, niin tässä kaikki edeltävä on positiivista vain.

Makua sitten

Maku jatkuu suoraan tuoksun maisemasta. Painavan tuntuista ylijytkyä. Hiukan suolaisuutta aivan lievällä salmiakilla, pimeyden rytmittämää toffoa betonipainon varmuudella ja vain hyvällä tavalla.

Paahtoisa, hiiltynyttä maltaista leivänkuorta, keksiä ja kakkua, pullean sokerimassaista kuin vaahtokarkki. Vaniljaisuus huhuilee elegantilla kulmallaan. Kaipa maussa pähkinääkin oli kun kerran teksteissä luki, mutta spontaanimmat ajatukset paikallisti enemmän muuta. Humalaa en varsinaisesti tavoita. Alkoholi ei tässä kohtaa maistu yhtään.

Hyvin paksu runko. Oikeastaan flätti. Koneöljyistä sitkoa, lähes tahnaa.

Jälkimaku on tasaisesti vaimeneva. Pinnoitejäämä suussa ja huulilla on siirappitahmeaa. Mieleen pullahtaa legendaarinen Buxtonin Yellow Belly vertaisbissenä. Överit näissä jutuissa on paremmat kuin vajarit.

Maiston viimeistely etächathetken jälkeen

Tietty olisi pitänyt olla suklaakuukieitakin tämän oluen kanssa. Onneksi sattui olemaan pähkinäsuklaata edes. Loppuolut oli tässä vaiheessa seisonut jo pitempään lasissa.

Ensin olutta, sitten suklaata: Olut oli selvästikin livahtanut liiankin lämpöiseksi eikä enää ollut ollenkaan parhaimmillaan. Suklaapala nappasi dominanssin suussa heti sinne päästyään. Pähkinää ei osunut ekaan suulliseen. Jäi kaakaorasvan fiilis. Uusi yritys. Totta tosiaan, nyt kävi moka siinä, että lasillinen oli oleillut omissa oloissaan liian pitkään. Suboptimaalista on lievä ilmaus. Alkoholin terä oli noussut pintaan.

Ja toisin päin, ensin suklaata: Tämä toimi edeltävää paremmin, kun olut nieluun solistessaan huuhteli suklaajäämää suussa. Hauska mixi, mikä nosti esiin niitä viileämmän oluen hyviä puolia. Seuraavaksi jätin tahallaan suun semitäyteen suklaata ja dumppasin olutta perään. Ja taas toimi entistä hienommin. Ovelaa. Tällä formaatilla meni juoma loppuun.

Bisse in brief

Valloittava, olen oikein tyytyväinen. Toffeetäytesuklaakakkua paksuna nesteenä. Mallassuklaakinuskivaahtokarkki! Ehkä voimallisinta kaikessa oli tuoksu.

(Ihan lopuksi vielä kävin kurkkaamassa Untappdin pisteet tälle: 4,34-4,37 / 5, vähän vuosikerrasta riippuen. Ratebeerissä 4,15 / 5, overall score 100 ja style score 98.)