Jutun juurta

Näpeissä on Vakka-Suomen Panimon Savukataja. Vissiinkai joskus joku versio tästä on palkittu HBF:ssä jo vuosia sitten. Nyt labelissa kultainen tähti kertoo pronssimitalista myös European Beer Star skaboissa 2015 sarjanaan Strong Smoke Beer.

Tämän kilpailun takana ovat alunperin Associations Private Brauereien Deutschland, Private Brauereien Bayern ja Association of Small and Independent Breweries in Europe (S.I.B.). Nähtävästi siis jotakin muuta kuin monikansalliset jätit. Pätevä homma, että suomalaisetkin panimot ovat alkaneet hakeutua kv. tsembaloihin.

Synttärilahjaolutta ei sananpartta mukaillen olisi pullonsuuhun katsomista. Tämä oli just sellainen. Katsotaan kuitenkin.

Haistoon & maistoon

Alussa kelpo keskisormen levyinen vaahto. Mustan kappaleen pimeä väri, jonka rinnalla vaahto on korostuvan valkeaa. Päivänvalossa m/v-kontrasti on vielä isompi kuin jää kameran kennolle. Lasin reunaan jäävässä pitsissä ikuistuu hetkeksi lumikon, jääkarhun, ylipainoisen kirahvin ja muumin risteytys.

Nimenomaan vahvaa savukinkkua hyppää tuoksussa aivan kuten oli lupaus. Tuoksu on leveä, ei syvä. Ulkona kylmässä (6-7 deg-C) se on melkein ylivahva. Noh, överiin on vaikea päästä eikä tämäkään sitä ole. Tuoksun lupaus suutuntumalle on ei-niin-paksu.

Kun viileää juomaa saa suuhun, se on kuitenkin vähintään keskitäyteläinen. Makustellessa löytyy tiukka tuimasti ja positiivisen luonnokkaasti päälle painava suullinen olutta. Varmaan juuri se kataja – joka tuoksussa piilotteli – ottaa dynastian rajusti haltuunsa.

Makupuolella savukinkut kumartavat ja väistävät katajaista kuningastaan. Näinkin sysimustassa oluessa on vaikea mustan maltaan piiloutua makujen framilta, se pujahtaa katajan vierelle toiseksi korkeimmalle valtaistuimelle. Yleismaku tuntuu voimakkaalta ja tasaisen laajalta ennemmin kuin syvältä ja monipolviselta. Korkea alkoholiprosentti jää maussa narrin asemaan siihen tiukempaan katajan makukärkeen naamioituen.

Sisään tuotuna suutuntuma tihenee selvästi ja maku pehmenee. Äskeinen intensiteetti hellittää sopivalla tavalla ja miellyttävyys lisääntyy.

Tämän jälkeen tapahtuu vielä seuraavaa: juoma päätyy saunakaveriksi, uudelleen ulos ja terassille odottamaan reipasta löylynheiton päättymistä. Kun tulee ulos saunasta jäähdyttelemään, maku ilmentyy suussa tähän astisista pehmeimmillään ja helpoimmillaan.

Luonteikas ja persoonallinen, hovimetaforassa määrätietoinen ja vallanhaluinen olut.

Panisinko itse?

Kotiolutharrastajan arvio: En panis.  Yhden tuopin kokosuhteissa tämä kiinnostaa kovasti, mutta kokonainen kotiolutsatsi tuntuu liialliselta. Jostain syystä kataja ei isommissa määrin muutenkaan toimi itselle oikein missään juomassa. Paitsi sahdissa.