Blogi

Välähdyksiä Stadin oluthistoriasta – Osa II: Siltasen baarikorttelin tarina Kallion bailaajille

Elannon mehiläislogo

Elannon mehiläislogo kirppikseltä
ostetussa pullossa.

Kaljajuttuja: Elanto ja sen kaljapanimo valokuvissa

Stadin kaljatehtaiden historiasta kulminoituu paljon Elannon kortteliin Hämeentien varressa. Samassa korttelissa toimii nykyisin trendikkäitä ravintoloita kuten Siltanen ja Kuudes Linja.

Tässä jutussa katsotaan Elannon historiaa kaljapullonpohjasilmälaseilla. Yhdessä aiemmassa postauksessa tutkailtiin kaljan ja oluiden eroja sekä teollisen kaljantuotannon saapumista Suomeen. Helsingin olutpanimoiden historiasta on myöskin ollut jo puhetta.

Elannon kaljapanimon sijainti osoitteessa Itäinen Viertotie 11-13 (nyk. Hämeentie 11-13). Tie on pitkään ollut kaupungin valtaväyliä ja viertotie tarkoittikin vilkkaan liikenteen tai raskaiden kuormien käyttöön tarkoitettua tietä. Viertotien kantava kerros tehtiin kivistä tai karkeasta sorasta ja päällyste tiivistettiin luonnonkivillä tai sepelillä.

Elanto ennen kaljan valmistusta

1905: Osuusliike Elanto perustetaan nimen tarkoittaessa sekä koko elämää että elinkeinoa. Perustamiseen johtaneet tapahtumat olivat saaneet alkunsa, kun Helsingin Höyryleipomo oli erottanut yötyöstä kieltäytyneet kaikki miespuoliset työntekijänsä.

Perustava kokous linjasi tehtäviksi leipomot, elintarpeiden oston ja myynnin, kahvilan, teurastamon ja panimon. Mallaskulutukseen perustuva verojärjestelmä oli ollut käytössä vuodesta 1883. Suuristakin tuotantomääristä huolimatta kaljan liiketoiminnallinen arvo oli kaukana oluesta.

1907: Elannon punatiilirakennukset rakennettiin vuosisadan alkuvuosikymmeninä Lintulahteen Itäisen Viertotien kortteleihin ja merenrannan väliin. Arkkitehti V. Vähäkallio suunnitteli kaiken Elannon toiminnan suuren umpikorttelin sisään, joskaan aivan sellaisenaan suunnitelma ei toteutunut.

Pääkonttoritontille rakentui ensin leipomo 1907. Sen ympärille tulivat makkara-, säilyke- ja virvoitusjuomatehtaat, sekä meijeri 1912. Muita tuotantolaitoksia olivat mm. kahvipaahtimo 1913 ja teknokemiallinen tehdas 1922.

Kaljatehtaan aikakausi

1918: Jatkuva maito- ja vesipula johti kaljatehtaan perustamiseen. Kalja ei myöskään pilaantunut yhtä helposti kuin vesi.

Backaksen kartano, päärakennus

Elanto oli pari vuotta aiemmin ostanut Backaksen kartanon Vantaalla. Ainakin joinakin aikoina kaljatehtaan jätteet päätyivät sinne suuren sikalan asukkien ravinnoksi.

1910-20-luku: Kuvassa vasemmalla Backaksen kartanon päärakennus. Helsingin kaupunginmuseo Finna.fi -palvelussa. Kuva: tuntematon.

1910-luku (todennäköisesti): Sisäkuvia panimosta Elannon vanhalta kaljatehtaalta, Itäinen Viertotie 11-13. Ylempi kuva näyttää mäskäyssysteemiltä, ja alempi esittää suuria kaljatynnyreitä. Helsingin kaupunginmuseo – helsinkikuvia.fi. Kuvat: Eric Sundström.

1919: Helsingin Osuuskauppa HOK erkani Elannosta. Ne olivat toistensa kilpailijoita kunnes jälleen yhdistyivät vuonna 2004.

Elanto valmisti tehtaillaan myös vettä. Siis mitäh? Vichyä ainakin on valmistettu. Suomen yleiskieleen vichystä ja vissystä on tullut kivennäisvettä merkitseviä sanoja. Siis tavanomaista vesijohtovettä enemmän natriumia sisältäviä juomavesiä, jotka usein ovat myös hiilihapotettuja.

Vichyhän on pienehkö kaupunki Keski-Ranskassa ja kuulu kuumista lähteistään ja kylpylöistään. Vichyssä pullotetut vedet ovat kaupungin vientituotteita. Luontaisten kivennäisvesien hyödyntämisestä ja markkinoille saattamisen edellytyksistä on saatu aikaan myös EU-direktiivi.

Vichy-pullo 1920-1930-luku  Vichy-pullo 1960-1969

Vasemmalla Elannon Vichy-pullo 1920-1939. Keskellä pullo vuosilta 1950-1959 ja oikealla vuosilta 1960–1969. Kaikki kuvat Helsingin kaupunginmuseo Finna.fi -palvelussa. Kuvat: tuntematon.

Elanto, keskusvarasto

1920: Juuri valmistunut Elannon keskusvarasto, Lintulahdenkatu 1 – Itäinen Viertotie 14. Helsingin kaupunginmuseo Finna.fi -palvelussa. Kuva: Eric Sundström.

Elannon leipätehdas

1925: Keskeltä oikealle ulottuva suuri rakennus: Elannon uusi leipomo ja mylly sen tiloissa sekä keskusvarasto. Vasemmalla vanha leipomo ja kalja- ja virvoitusjuomatehtaan siipi. Uusi leipomo, monessa lähteessä leipätehdas, valmistui 1924. Itäinen Viertotie 11-13 (nyk. Hämeentie 11-13). Helsingin kaupunginmuseo – helsinkikuvia.fi. Kuva: Kuva: Eric Sundström.

Vasemmalla korkein piippu sekä keskellä olevan tiilirakennuksen pääty ovat samat, jotka näkyvät muutamia kuvia myöhemmin hallintorakennuksen holviportista. Leipätehdas myöhemmin myös vuoden 2017 kuvissa.

Elannon kortteli, vanha tulitikkutehdasElannon korttelin sisäpihalla ja leipätehdasta vastapäätä vanhin rakennus on 1874 alunperin Helsingfors Tändsticksfabriks Ab:n tulitikkutehdas, jossa sen jälkeen toimi Helsingin uusi rautasänkytehdas. Rakennus on museoviraston suojelema. Tämä kuva on otettu 1983: Elannon konepaja, ATK-osasto ja somistamo. Helsingin kaupunginmuseo – helsinkikuvia.fi. Kuva: Johnny Korkman. 

Rautasänkytehdas

Helsingin uusi rautasänkytehdas vuonna 1910, Itäinen Viertotie 14. Helsingin kaupunginmuseo Finna.fi -palvelussa. Kuva: tuntematon.

1926: Osuusliikkeen virvoitusjuomatehdas laajeni uusiin tiloihin. Samana vuonna Kuluttajain lehden sarjakuvassa seikkaillut Pekka Puupää pelastui merihädästä kaljapullon avulla. Elannon Lyyli Takki kirjoitti kuvatekstin:

”Mutta onni pettäväinen, vesillä on varsinkin.

Tulee tuima tuulenpuuska, suistuu Pekka aaltoihin.

Keksii sentään neuvon hätä: kaljapullo Elannon,

onhan toki oljenkorsi, apu kolkon kohtalon.”

Piirtäjä Ola Fogelberg oli toisinaan kierrellyt Elannon käytävillä tarjoten 10 markkaa hyvistä ideoista. Liekö edeltävä ollut niiden satoa.

Elanto, hallintorakennus rakenteilla

Noin 1927: Elannon hallintorakennuksen rakentaminen 1927-29. Helsingin kaupunginmuseo Finna.fi -palvelussa. Kuva: tuntematon.

1928: Elannon pääkonttori valmistui osoitteeseen Hämeentie 11-Kaikukatu 2. 

Elanto, hallintorakennus

1929: Elannon uusi pääkonttori ja hallintorakennus Väinö Tannerin kentältä katsottuna. Helsingin kaupunginmuseo Finna.fi -palvelussa. Kuva: tuntematon. Kuvaa voi verrata jutussa loppupuolen kuvaan vuodelta 2017.

Elanto, Hämeentie 11-13

1929: Elannon hallintorakennuksen sisäänkäynti. Helsingin kaupunginmuseo Finna.fi -palvelussa. Kuva: tuntematon.

1930: Elannon hallintorakennuksen portti tehtaan pihalle, Kaikukatu 2. Helsingin kaupunginmuseo – helsinkikuvia.fi. Kuva: tuntematon. Tätä kuvaa voi verrata jutussa loppupuolen kuvaan vuodelta 2017. Esimerkiksi rakennus korkeine piippuineen suoraan edessä on purettu.

Noin 1931: Kaljapulloja koreissaan Elannon panimossa. Helsingin kaupunginmuseo – helsinkikuvia.fi. Kuva: tuntematon.

1932: Vuonna 1919 alkanut kieltolaki päättyi. Alkoholirajaksi muodostui 2,25%, jota miedompaa mallasjuomaa pidettiin juovuttamattomana raittiusjuomana.

Kieltolain kumoamisen jälkeenkin Elanto pysyi raittiusliikkeenä. Liikkeen sisällä raittius- ja oluen vahvuusasiasta oli kuitenkin risteäviä näkemyksiä. Panimoteollisuusyhdistyksen tilaamissa tutkimuksissa lääkärit prof. G. von Wendt ja C. Tigerstedt olivatkin sitä mieltä, että maun ja säilyvyyden takia olisi pitänyt ryhtyä valmistamaan ja tarjoilemaan 2,5%:sta olutta. Näin ei tapahtunut, koska päättäjien näkemyksen mukaan kuluttajat olivat raittiuden ystäviä, heidän ostovoimansa oli heikko eikä työläisperheiden varat olisi riittäneet hintaviin juovutusjuomiin. Mainittujen lääkäreiden mukaan heidän esittämänsä vahvuinen olut ei olisi päihdyttänyt kuin joitain heikkoja yksilöitä.

(Edeltävässä viittauksessa ei käy ilmi puhutaanko paino- vai tilavuusprosenteista. Vanhemmissa teksteissä käytetään usein painoprosentteja, toisin kuin nykyisin. Esimerkiksi 2,25 painoprosenttia vastaa 2,8 tilavuusprosenttia ja 2,5 painoprosenttia 3,2 tilavuusprosenttia.)

Jatkossa ravintoloiden myynti laski johtaen lomautuksiin. Eräät pitivät sitä raittiuslinjan syynä todeten hallintoneuvostolle, että ”työväki käyttää viinaa enemmän kuin kuvitellaankaan” ja ”ettei ole oikein että annetaan raittiusväen terrorisoida meitä”.

Väinö Tanner (toimitusjohtajana 1915-1946) ja Elannon tarkastusvaliokunta löysivät syyt kuitenkin muualta kuten liian hienoista kansanravintoloista, annosten pienuudesta ja kalleudesta. Elannon historiikin mukaan tulokseen vaikuttivat kaikki mainitut syyt sekä lamakausi. Vertailun vuoksi, Helsingin Osuuskauppa HOK lähti mukaan anniskeluun heti kieltolain päätyttyä, mikä osoittautui erinomaisesti kannattavaksi ja monien asiakkaiden toiveiden mukaiseksi. Tässäkään tapauksessa päätös ei ollut yksimielinen, mutta lopputulos oli päinvastainen kuin Elannolla.

Pienestä se on ollut kiinni prosenttien viilaaminen jo ennen viimeisintä vuonna 2011 aloitettua alkoholilain kokonaisuudistusta. Uudistus viimein johti monien käänteiden kautta 0,8% alkoholisisällön lisäykseen markettimyynnissä, kun se sai presidentin esityksestä lainvoiman 28.12.2017.

Väinö Tanner Elanto, kansanruokala

Vasemmalla 1931: Väinö Tanner ja rouva Linda Tanner kotonaan Helsingissä. Helsingin kaupunginmuseo. Helsingin kaupunginmuseo Finna.fi -palvelussa. Kuva: tuntematon. Oikealla: Elannon kansanruokala nro 8 Mannerheimintie 68 (ent. Turuntie 40). Kuva otettu ennen vuotta 1949. Helsingin kaupunginmuseo Finna.fi -palvelussa. Kuva: tuntematon.

Elannon kortteli

Noin 1935: Elannon kortteli Sörnäisten rantatien ja Hämeentien välissä. Etualalla Lintulahdenkuja, keskellä oikealla näkyvät Elannon valkeat viljasiilot ja keskusvarasto, jotka on rakennettu kiinni leipätehtaaseen. Helsingin kaupunginmuseo Finna.fi -palvelussa. Kuva: tuntematon.

Elannon kortteli

Noin 1935: Elannon kortteli Kaikukadun takana. Helsingin kaupunginmuseo Finna.fi -palvelussa. Kuva: tuntematon.

 Bastmanin kaljaa, valmistuttaja Elanto.

Vasen kuva 1940–1959: Etiketissä lukee Elannon kalja- ja vesitehtaat, mietoa mallasjuomaa, pöytäkaljaa, verovapaata, Elojuoma Oy Helsinki. Helsingin kaupunginmuseo Finna.fi -palvelussa. Kuva: tuntematon.

Oikea kuva (ajankohta tuntematon): Bastmanin kaljaa, valmistuttaja Elanto. Helsingin kaupunginmuseo Finna.fi -palvelussa. Kuva: tuntematon. Bastmanin nimeä kantanut panimo toimi Helsingin Toukolassa eri nimillä vuodesta 1902 vuoteen 1953.

1944: Elanto yhtiöitti tuotantoaan, jolloin kalja- ja vesitehtaasta tuli Elojuoma Oy.

Elojuoma Oy, Ami-Cola -etiketti

Ami-Cola -etiketti. Helsingin kaupunginmuseo
Finna.fi -palvelussa. Kuva: tuntematon.

Sotavuosina Elanto jakoi pula-ajan ohjeita lehdessään. Esimerkiksi limonadia saattoi sen mukaan käyttää puurokastikkeena. Sodan loputtua Elanto toi myyntiin virvoitusjuoma Ami-Colan, mikä oli valmistettu USAn armeijan ylijäämäerien Coca-Cola -tiivisteestä.

Uusi kolajuoma ei kuitenkaan innostanut kuluttajia. Elanto ei ollut yksin Ami-Colan kanssa, sillä sitä pullotti ainakin 100 eri valmistajaa. Kolajuomat rantautuivat paremmin maahan Helsingin olympiavuonna.

Coca-cola autoja

1950-luku: Coca-Cola jakeluautoja. Kuva Elannon kokoelmasta. Helsingin kaupunginmuseo Finna.fi -palvelussa. Kuva: Atte Matilainen.

Liiketoimista vain ravintolat olivat elinvoimaisia. Ennen toista maailmansotaa Elannolla oli 16 ravintolaa ja 1945 lopulla niitä oli 22. Vuonna 1945 Suomessa ei kuitenkaan ollut käytännössä lainkaan anniskelubaareja, koska viranomaiset näkivät niistä saavan ostettua liian helposti viinaa. Tässä mielessä ajat eivät ole paljoa muuttuneet, sillä samalla argumentilla tullaan keskusteluun näkyvästi edelleen yli 70 vuoden kuluttua.

Ehkä silti jotain on yhteiskunnassa muuttunut, koska enää ei tiettävästi ole olemassa Työmaajuopottelun Torjuntatoimikuntaa, joka esimerkiksi vuonna 1948 sai Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksellä toimintamenoihinsa 50 000 markkaa.

Mainittu toimikunta oli tehnyt edellisvuonna selvityksen juopottelusta stadilaisilla työmailla. Tulosten mukaan ”ammattialan työntekijöistä juopotteli työpaikoillaan: nahkateollisuus (tehtaat, suutariverstaat yms.) n. 104 %, metalliteollisuus 2—3 %, puunjalostusala 2 %, graafillinen ala n. 2 %, elintarvikeala 0,5—1 %, tekstiiliala (vain tehtaat) 0 % ja autoala 15—20 %. Tiedot viimeksi mainitusta alasta olivat ristiriitaisia, mutta korjaamoissa tunnuttiin käytettävän viinaa melkoisesti. Keskimääräisluku oli n. 2,5 %, mikä merkitsee tuntuvaa parannusta edellisenä vuonna suoritettuun tiedusteluun verraten, sillä sen juopotteluprosentti nousi hieman yli 4. Kun vuoden loppuun mennessä juopottelu työpaikoilla yhä edelleenkin väheni, on luultavaa, että työmaajuopottelussa olisi päästy jo melko vähäiseen, ehkäpä 1—1,5 %:iin.” (Helsingin raittiusvalistuslautakunta, 1948)

Nahkateollisuuden lukema 104% herättää ihmetystä, voisiko olla oikeasti 1-4%? Toinen silmiinpistävä tulos kyselyssä on autoalan 15-20%.

1947–1956: Elannon kalja- ja vesitehtaan Joulukaljaa, Elojuoma Oy. Helsingin kaupunginmuseo Finna.fi -palvelussa. Kuva: tuntematon.

Elanto, etiketti Elanto, etiketti Elanto, etiketti

Elannon kaljaetikettejä. Ajankohdat tuntemattomia, pl. joulukaljaetiketti suunniteltu 1965. Helsingin kaupunginmuseo Finna.fi -palvelussa. Kuvat: tuntematon.

Ennen vuotta 1949: Elannon kotikalja-asetelma työtehonäyttelyssä. Helsingin kaupunginmuseo – helsinkikuvia.fi. Kuva: tuntematon. Pöydän etureunassa on teksti: ”Kotikaljan valmistus on monivaiheista ja suuritöistä.”

Elannon leipätehdas

Ennen vuotta 1949: Työntekoa leipätehtaalla. Helsingin kaupunginmuseo – helsinkikuvia.fi. Kuva: tuntematon.

Elannon autohalli, 4. linja

Ennen vuotta 1949: Elannon autohalli 4. linjalla. Helsingin kaupunginmuseo – helsinkikuvia.fi. Kuva: tuntematon.

Noin 1949: Jäähdytyskone Elannon kalja- ja vesitehtaalla Hämeentie 11-13. Helsingin kaupunginmuseo – helsinkikuvia.fi. Kuva: tuntematon.

Elannon työntekijä Elanto, talousspriitä

1950: Talousspriin pullotusta. Helsingin kaupunginmuseo Finna.fi -palvelussa. Suurennettu kuva on irrotettu isommasta kuvasta. Kuva: tuntematon.

1950-luku (todennäköisesti): Kaljan pullotusta Elannon tehtaalla. Alakuva on irrotettu isommasta kuvasta. Helsingin kaupunginmuseo – helsinkikuvia.fi. Kuva: tuntematon.

Noin 1950: Mainostempaus, jossa kuorma-auton lavalla on jättimäinen kotikaljapullo. Auton kyljessä on mainoslause: Elannon kalja ja virvoitusjuomat virkistävät. Hämeentien taustalla näkyy Haapaniemen kenttää (Väinö Tannerin kenttä). Helsingin kaupunginmuseo – helsinkikuvia.fi. Kuva: Eino Heinonen.

Elannon pöytäkaljan mainoskyltti

1951: Elannon pöytäkaljan mainoskyltti Hämeentien varrella. Helsingin kaupunginmuseo – helsinkikuvia.fi. Kuva: tuntematon. 

1950-luvun puoliväli: Elannon kalja- ja vesitehtaan mainososasto. Elanto-lehden kuva. Helsingin kaupunginmuseo – helsinkikuvia.fi. Kuva: tuntematon.

Elannon kuljetusautoja

1955 (mahdollisesti): Elannon autoja leipätehtaan edessä. Helsingin kaupunginmuseo Finna.fi -palvelussa. Kuva: tuntematon.

1955: Elanto luopui ensi kerran alkoholikielteisestä linjastaan, joskin varsinainen muutos tapahtui vasta 1967 johtohahmo Väinö Tannerin kuoltua. Samoihin aikoihin Alko ryhtyi kannattamaan olutravintoloita ja keskioluen myyntiä vähittäismyymälöissä.

1966: Elanto luopui kalja- ja virvoitusjuomatehtaastaan. Hartwall osti sen koneet ja pullot ja sai yksinoikeuden virvoitusjuomien myyntiin kaikissa Elannon liikkeissä ja ravintoloissa.

Kaljatehtaan jälkeistä aikaa

Näin päättyi Elannon historia kaljan valmistajana. Seuranneen vuosikymmenen varrelta vielä muutamia poimintoja sen toiminnasta ravintola-alalla.

Elanto, ravintolamainos

Elannon ravintolamainos.
Helsingin kaupunginmuseo
Finna.fi -palvelussa. Kuva: tuntematon.

1969: Heikosti kannattavia ravintoloita muutettiin anniskeluravintoloiksi keskioluen vapautuessa. Elanto-lehti kirjoitti silloin: ”Suomen kansa oli todella valmistautunut tervehtimään uuden eurooppalaisen juomakulttuurin käynnistymistä.” Eihän se juomakulttuuri kertarysäyksellä muutu kuten myöhemmin saatiin havaita, mutta rysäykset voivat vapauttaa patoutumia kuten kai tapahtuikin. Kulttuuri muuttuu ajan kanssa silloin, kun sillä on edellytykset muuttua.

Vuonna 1969 perustettiin Suomeen melkein 3000 keskiolutkuppilaa. Elantokin avasi tyylissään Suomen ensimmäisen pubin, Annan Pubin, Isolle Roballe. Se mainosti: ”Myönnämme rajattoman luoton kaikille niille 80 vuotta täyttäneille, jotka tuovat isoisänsä mukanaan.”

Seuraava Elannon pubi, Hevosenkenkä, aukesi Kluuviin. Sen markkinointiin kuului elävä poni ja mainoslause: ”Ei ole helppoa olla poni. Välillä täytyy käydä virkistäytymässä Pubissa, kun tänne pääsee ilman kravattiakin.” Vuonna 1970 Elannolla oli kuusi anniskeluravintolaa. Samaan aikaan joidenkin kannattamattomien raittiusravintoloiden toiminta loppui ja suuri joukko niitä uudistettiin.

1976: Elanto avasi uudistuneen ravintola Kappelin, jonka suosiota lisäsivät yötanssit. Nämä tanssit olivat eräiden mielestä paheksuttavia ja erityisen huomion sai Alkon pääjohtaja Pekka Kuusen kritiikki Yötanssit-mainoksesta. Hänen mukaansa mainoksesta olisi pitänyt poistaa sana yö eikä siinä olisi saanut viitata 24 vuoden ikärajaan. Vielä suurempi huomio kohdistui kommenttiin, jonka mukaan mainoksessa esiintyneen tanssikumppanin käsi oli sujahtanut daamin selkäpuolen syvään uurretusta aukosta sisään ja aivan liian alas. Kohu toimi ravintolan eduksi vetäen sen täyteen asiakkaita liki päivästä päivään. Sen aikaista sissimarkkinointia se.

Kahvila Kurvi

1970-lukua: Kahvila Kurvi Hämeentien ja Helsinginkadun kulmassa. Helsingin kaupunginmuseo Finna.fi -palvelussa. Nykyisin paikalla toimii HOK Elannon William K. Oluthuone. Kuva: Mainosrengas Oy.

Elannon korttelikuvia vuonna 2017

Elannon kortteliTasan satakymmenen vuotta sitten tonteille rakennettiin ensimmäinen arkkitehtisuunnitelman mukainen Elannon korttelirakennus, vanha leipomo. Teollistuminen laajeni siitä kunnes ennenpitkää hiipui ja 1900-luvun loppupuolella siirtyi kokonaan pois keskustasta.

Elannon pääkonttori toimi paikalla vuoteen 1995 asti. Kiinteistö myytiin amerikkalaissijoittajille. Vuokralle tulivat Helsingin kaupunki ja opetusministeriö.

Leipätehtaan tiloissa toimii nykyisin mm. Sibelius-Akatemian arkisto, Helsingin tanssiopisto, Helsingin opetusvirasto, Suomen Kansallisoopperan balettioppilaitos, Helsingin Kaupunginteatteri ja Kansalliskirjasto. Senaatti-kiinteistöt päätyi viljasiilojen tuntumaan.

Hämeentien varressa tulitikkutehtaan, meijerin ja vanhan ravintolan tiloihin tuli uusia menopaikkoja.

Elannon kortteli, Hämeentie 11-13

Elannon entisen pääkonttorin tienoo Hämeentien ja Kaikukadun kulmassa. Rakennuksen edessä voi huomata Väinö Tannerin muistomerkin Hämeentien varressa. 

Elannon kortteli, Hämeentie 11-13

Entisen pääkonttorin sisäänkäynti, Hämeentie 11-13.

Elannon kortteli, Hämeentie 11-13 Elannon kortteli

Näkymiä Elannon korttelin sisäpihalle Kaikukadun puolen holviporteista. 

Elannon kortteliKorttelin sisäpiha kohti entistä hallintorakennusta, vasemmalla entinen leipätehdas ja oikealla entinen tulitikkutehdas. Elannon kortteliSisäpihaa, sama kuin edellä päinvastaisesta suunnasta katsottuna. Leipätehtaan rakennus oikealla ja tulitikkutehtaan rakennus vasemmalla.

Elannon kortteli 

Kuvia entisestä leipätehtaasta. 

Elannon kortteli

Stidilän juhlatilat vanhassa tulitikkutehtaassa.

Lähteet

  • Finna.fi -palvelu. Kuvan yhteydessä on maininta ”Helsingin kaupunginmuseo Finna.fi -palvelussa”. Kuvat on lisensoitu Nimeä 4.0 Kansainvälinen CC BY 4.0 -lisenssillä.
  • Helsingin kaupunginmuseo – helsinkikuvia.fi. Kuvan yhteydessä on maininta ”Helsingin kaupunginmuseo – helsinkikuvia.fi”. Kuvat on lisensoitu Creative Commons CC BY 4.0 -lisenssillä.
  • Helsingin raittiusvalistuslautakunta, 1948: Raittiusvalistuslautakunnan toimintakertomus.
  • Komulainen, Anitra, Markku Kuisma, Sakari Siltala ja Teemu Keskisarja, 2015: Kapinallinen kauppa – Helsingin Osuuskauppa Elanto 1905-2015. Kustannusosakeyhtiö Siltala.


Yksi kommentti

  1. Jani sanoo:

    Helsingin Uutiset 20.3.2018: Elannon entinen pääkonttori saa uuden elämän – ravintola, joogasali, sauna…

    https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/620718-elannon-entinen-paakonttori-saa-uuden-elaman-ravintola-joogasali-sauna

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top