Panimoiden avoimien ovien päivänä päätimme käydä tutustumassa Sinebrychoffin toimintaan Keravalla. Visiitti oli antoisa varsinkin kun oli mahdollisuus pitkästi jutella panimomestarin kanssa. Entisestään tarkentui mielikuva siitä miten erilaisesta toiminnasta suur- ja pienpanimoiden olutmarkkinassa, rajoitteissa, mahdollisuuksissa ja motiiveissa on kysymys. Kun volyymimarkkinan mukaan toimitaan ja pienimmätkin keitot ovat kooltaan 40 000 litraa, maailma on kovin erilainen kuin pienpanijan kulmasta. Eri kokoluokan toimijat silti voivat toimia joissain asioissa yhdessä ja vaikka painotukset vaihtelevat, pohjimmiltaan ymmärretään kyllä mistä oluen teossa on kysymys. Vaikkei itse peruslagerista pahemmin välittäisikään, on silti kiinnostavaa pohtia miksi oluttarjonta on sellainen kuin on.

Puolentoista tunnin kiertue alkuvaiheissaan, esittelyt panimomestarin johdolla.

Kuvassa mäskäys-, keitto-, ja kirkastustankkeja. Keiton koko normaalisti 70 000 litraa. Vaikka tuotanto pyörii koko ajan, esimerkiksi portteria keitetään kysynnän ohjaamana vain muutamia kertoja vuodessa.

Tölkitys- ja pullotuslinjoja.

Nopeasti ohitimme vanhojen laitteiden näyttelyn. Näistä olisi ollut kysyttävää.. Sinebrychoffin ja suvun historia myös kiinnittyy kiinnostavalla tavalla Helsingin historiaan. Perhe oli 1700-luvun lopun työperäisiä maahanmuuttajia, jotka saapuivat Moskovan takaa Kymin alueen kautta Viaporiin. Toiminta lähtikin tästä sitten kasvamaan Nikolai Sinebrychoffin sotilaille myymistä oluista. 

Kierros päättyi omaan pubiin, tarjolla tehtaan omia ja maahantuomiaan oluita (pullorivi tiskillä, mm. Grimbergen, Franziskaner, Brooklyn, Leffe ja Hoegaarten).

Mukaanviemiset olivat määrältään mittavat. Harmi silti ettei Nikolai Oak Aged tumma lager 2014 vuosiolut sattunut kassivalikoimaan. Sen teossa on käytetty wiskiä, jossa tammilastuja on liotettu ja lastut on sitten lisätty käymisastiaan. Vuosioluiden kanssa Koffilla on ollut lievää yritystä kokeilla uusia tyylejä.

8.5.2014 / Jani