Tämän kertaiset oluet menee Rekolan Panimon piikkiin. Johan taas vaihteeksi olutharrastus tuntuu hyvältä idealta. Paketissa tuli oluen ohella muutakin roipetta: korkinavaaja, juomalasi, Fiskarsin brosyyriä. Fiskarsin ruukki onkin hieno miljöö, ihmeessä tutustumaan ellei ole tuttu alue. Sen sijaan sinne Rekolan vanhaan panimopaikkaan on tiettävästi perustettu venäläinen kalanjalostamo, enkä nyt tiedä onko Mäntsälässä muutenkaan niin paljon näkemistä. Fiskarsissa on pari kertaa tullut käytyä. Alla muutama kuva viime kesän roadtripiltä, jossa ruukki sattui olemaan ensimmäinen rasti.

Perheloma panimopuodissa. Silloin ostettiin matkamuistoksi Rekolan vehnää. Ai hitto tuleekin kesää ikävä, kun mieli palaa näihin tunnelmiin.  

Rekolan panimon naapurissa on Fiskarsin museo ja siellä vanhoja taloustavaroita ymsyms. Liekös tässä samaa kahvia, jota ovat käyttäneet Kaffe Stoutiin? Joka tapauksessa Työmies maistuu aina.

Rekola Talven Tähti (4,3%)

Suosituslämpötila oluelle on 13-16 astetta, siinä rangessa se tulikin maistettua. Kelpoisa vaaleanruskea vaahto, keskiruskea samea näkö. Tuoksussa tervehtii runsas maustevoima, mikä raaka-ainelistan mukaan syntyy kanelista, tähtianiksesta neilikasta ja kardemummasta. Ainakaan nuo eivät ole teoreettista kosmetiikkaa tuotekuvauksessa.

Mausteiset oluet ei yleisesti ottaen nouse ylimmäksi omien tyylisuosikkien listalla, mutta synkeään talven selkään näitä on totuttu yhdistämään. Maussa mausteet pitävät asemansa. Ei mikään kompromissiolut ja juurikin sen kaltainen, mikä oluesta labelissa syntyvä mielikuva on. Tuskin olisin ostanut itse edellä mainitusta henkilökohtaisesta syystä, mutta suussa kipunoiva mausteyhdistelmä asettuu tässä sillä tavoin sopivalle tasolle, että oma ennakkoluulo olisi ollut hälmö syy jättää tämä maistamatta. Maustegenressään tämä onnistuu itseä miellyttämään.

Kotiolutharrastajan arvio: Panisin, mutta vain isommalla kimpalla, oma kulutus ei riittäisi perusteeksi kokonaisen erän tekemiseen. 

Etualalla Talven Tähti – olut. Taka-alalla talven tähti – Aurinko.

Toisena Rekolan mysteeriolut ilman etikettiä

Kun ei ollut mitään ennakkotietoa tai -havaintoa oluesta niin tämä annos päätyi kihelmöivään sokkomaistoon. (Jätin lähetyksen mukana tulleen saatekirjeen tahallaan lukematta vielä tässä vaiheessa. Asioita paljastuikin myöhemmin siitä sitten.) Visun perusteella veikkaus kohdistui lageriin. Puhdasta valkoista kaunista vaahtoa mikä lasketui melko pian, mutta rauhalliseen tahtiin. Headi nousi pullosta kaadettaessa tiiviin pehmeän näköiseksi, varovaiseen reunan yli yltävään vaahtokumpuun. Oluen väri vaalea kellertävä, kirkasta kuin suodatettu. Läpi näkyi helposti.

Tuoksu oli reilun puhtaan vaalean maltainen, mutta ei huomattavan humalainen. Tyyli assosioitui tässä kohtaa Bavarian Hellesiin. Makua on samoilla linjoilla. Maussa sitten ripeästi humaloitukin, oliskos klassista jalohumalaa käytetty tämän oluen panossa. Tässä vaiheessa alkoi jäädä pitsiä lasin pintaan kauttaaltaan, se ei ole itsestään selvä kaunistus. Humalointi on raskaan (ei huono!) sävyinen mainittuun tyyliin, jälkimaku keskikipristelevä ja kestävä, tuntuu kitalaessa. Hieno olut. Vielä plussapisteitä siitä, että tässä lajissa onnistutaan kotimaassakin.

Kotiolutharrastajan arvio: Panisin

Rekolan Kaffe Stout (5,5%) ja oma kahvistout (7,5%)

Kaffe Stoutissa vaahdon muodostus on varovaisen puolella, mutta pieni pintavaahtokerros säilyy pitkään. Kahvin aromi on selvä. Musta maltaisuus siirtyy hivenen enemmän suuhun kuin verrokkistoutissa. Alkoholi on molemmissa piilossa, mutta suuremman prosentin olut antaa enemmän tiheyttä. Yllättävän pieni ero silti tässä mielessä. Selvän kahvinen makukin kuten odotettua. Juotavuutta on kevyemmän maitokahviotteen ansiosta enemmän kuin omassa. Jälkimmäisessä kahvia on vielä paljonkin väkevämmin, itse asiassa turhankin läpitunkevaksi asti.

Kotiolutharrastajan arvio Kaffe Stoutista: Panisin

Brewniversen kahvistoutissa visuaalisuus on ajan kanssa kehittynyt harmittavan latteasta todella paljon parempaan kermaiseen tiiviiseen ja kestävään kerrokseen. Kuusi kuukautta siihen meni. Aluksi tämä ystävä nimittäin ei vaahtoa kehittänyt. Vaikkei maun kannalta niin olennaista, mutta kokonaisuudessa kyllä.

Tuoksu on erittäin kahvinen kuten tässä satsissa aina. Sama pätee makuun mustan purennan kanssa. Aromi jyrisee ja maku paukkuu. Sitä kahvikomponenttia tähän tosiaan laitettiin eikä tällä reseptillä missään vaiheessa tavoiteltu kansan syvien rivien mieltymyksiä. Omissa teoksissa tulee usein vedettyä kokeilut äärevinä, mutta seuraava kahvistoutti luultavasti on taas hillitympi. Ehkä sellainen järkevämpi, joskin silti luonteikas kuten rinnalla maistettu Rekola.

Loppukaneetti

Katsotaan vielä se panimon laittama saatekirje. Siinähän sitten tosiaan oli oluiden taustoja hieman valotettu. Todetaan, että Kaffe Stout tulee osaksi Alkon käsityöoluiden valkoimaa suurinpiirtein helmikuun alusta. Jep, tämä olikin huomattu. Talven Tähti -reseptiä oli uudistettu, vaikken kyllä ollut maistanut vanhalla reseptillä tehtyä.

Se mystinen pullo ei lopulta jäänyt täydeksi mysteeriksi. Se oli Suomi 100 Juhla Pilsiä, jota varten oli tehty monia koe-eriä. Pullossa tätä ei saa, mutta joissain baarien hanoissa olisi. Kärsivällisyys reseptin virittämisessä on kantanut hedelmää. Sokkokuvailut edellä ovat saaneet jäädä siihen mitä olivatkin. Ne kietoutuvat pitkälle sekä etelä-saksalaisen hellesin että tsekkityylisen pilsin ominaisuuksien ympärille. Näiden tyypillisillä piirteillä on paljon yhteistä ja jotain erojakin. Molemmat ovat hyvin maltaisia, vaaleita pohjahiivaoluita pilsner-maltaaseen tehtynä. Molemmat tukeutuvat jalohumaliin, joskin tsekkipils tyypillisesti stydimmin humaloituna ja erityisesti saazia käyttäen. Puhtaampaan saksalaiseen tyyliin ristiriitoja herättävä, voimainen diasetyyli ei kuulu, ja sitä tähän olueen oli haettu.

Kaikkiaan näillä oluilla Rekola tuntuu liikkuvan hyvään suuntaan.

Kaverikuvia – kaksi kahvistoutia.

***

Ellei muuta ole mainittu, blogitekstit ovat kirjoittajan omia mielipiteitä eikä niiden sisältöön ole mikään yritys vaikuttanut sellaisissakaan tapauksissa, joissa kirjoituksessa on viitattu ilmaisiin näytekappaleisiin. Ilmaisnäytteen vastaanottaminen tai yrityksen tilaisuuksiin osallistuminen ei myöskään vaikuta siihen onko tuotetta käsitelty positiiviseen tai negatiiviseen sävyyn, eikä se myöskään takaa sitä että tuotetta käsitellään blogissa millään tavalla.