Hirviöslide tiivistää oluen polun historian hämäristä Suomeen ja tälle vuosituhannelle tehokkaammin kuin yksikään pakkausalgoritmi. Onneksi sitä voi tutkailla juuri niin pitkään kuin mielenkiintoa riittää. Hyvin voisi oppivelvollisuuteen tämän verran historian opetusta lisätä.

Joitain juttuja voi nostaa esiin:

– Ensimmäiset oluet lähi-idän kulttuureissa muutama tuhat vuotta ennen ajanlaskun alkua olivat…  kotioluita! Myös alkuaikojen oluet Suomessa ennen 1600-l prykäreitä olivat… kotioluita!

– Ennen kieltolakia panimoita oli Suomessa yli tuplasti enemmän kuin vielä 2010-luvun puolivälissä, vaikka jo Suomen EU:hun liittymisen jälkeen oli ollut kasvua panimoiden määrässä. Ennen kieltolakia oluen kokonaistuotanto tosin oli enimmilläänkin vain murto-osa nykyisestä.

– Useinmiten Saksan puhtauslaista 1516 lähtien mainitaan oluen raaka-aineiksi nimenomaan vesi, ohra, humala ja nykyään myös hiiva. Näistä humala on vasta suhteellisen myöhään 1000-luvulla tullut mukaan merkittävään rooliin oluen valmistuksessa.

– Pohjahiivat tulivat peliin mukaan varsinaisesti vasta 1800-luvun jälkipuoliskolla auttaen oluen laatuun liittyvissä haasteissa ja mahdollistaen lager-oluiden myöhemmän dominoinnin.

– Oluen suosio Suomessa on ollut jaksoittaista. Nousuvaiheet:

1. Milloin ikinä sahtia on aluksi tehtykään, arviolta viimeistään 1000 jaa.
2. 1500-luvun Ruotsi-Suomessa kunnes viinanpoltto vähensi suosiota
3. Panimotoiminnan vilkastuessa 1800-luvulla kunnes kieltolaki 1919
4. Kieltolain jälkeen 1932
5. Keskioluen vapautuessa 1969
6. I uuden ajan pienpanimoaallon mukana 1990-luvun puolivälistä
7. II uuden ajan pienpanimoaallon mukana 2010-luvun puolivälistä kiihtyen

Klikkaa kuva suuremmaksi.

13.6.2015, 24.3.2020 päivitys, CC BY-NC-SA 3.0