Kätevästi kotiin kannettuna saapui muutama pullo luxemburgilaisia oluita. Sellaisistakaan ei ole ollut aiemmin kokemusta. Arvattavasti bisset ovat vahvasti lähimaiden, erityisesti Saksan ja Belgian, oluenpanokulttuurien vaikutuspiirissä, mutta laadullisesta miellyttävyydestä ei voi tietää.

Etikettien perusteella tarjolla lie kevyttä lageria mutta myös luostarioluiden sukuisia panoja. Rapoiluun näistä nyt ensin maistetut, erityisesti etikettien perusteella kiinnostavimmaksi arvioitu Battin Triple ja vähiten kiinnostavaksi arvioitu Bofferding. Molemmat on peräisin maan suurimmalta panimolta Brasserie Nationalelta. Panimo perustettiin 1975 Brasserie Bofferdingin (est. 1842) ja Brasserie Funck-Bricherin (est. 1764) yhdistyessä ja se sijaitsee Bascharagen kaupungissa.

Battin Triple 8%: Hieno tiukka muotohakuinen vaahtovuori, samea vaalea tapaus. Tuoksussa jotakin hedelmää, persikan tyyppistä kait. Maun puolesta ja muutenkin belgian blonde tuntuu tutulta tyyliltä. Alkoholi lämmittää tässä sopivalti mutta kenties peittää hedelmäisyyden flavorin alleen. Sitä ei ollenkaan yhtä hyvin erotu kuin aromissa. Silti tämä olut osuu omaan makuhermoon hyvin.

Bofferding 4,8%: Tavattoman kirkas, lager, tyyliltään lähellä baijerilaisia oktoberfest-oluita. Tavallisen ohut, mutta reilusti maltainen. Ei lainkaan paha, mutta ei omalla kohdin edellisen oluen tavoin puhuttele makunystyröitä rivakasta maltaisuudesta huolimatta. Saunajuomaksi tai jollain päiväntasaajan biitsillä oikeinkin hyvä virkiste ja ylipäänsä tyylipuhdas tuote miedosti humaloituun vaaleaan lager-tyyliin.

Molemmat juomat ylittivät ennakko-odotukset positiivisen kautta. Tosin jo heti seuraava satsista maistettu osoittautui peruskuravelliksi eikä sitä sen enempää huvita muistella.

Kannattaa valjastaa matkailevat ystävät, perheenjäsenet ja kadunmiehet olutkuriireiksi. Voi päästä eksoottisiin herkkuihin useammin käsiksi. Itse asiassa jo pieni satsi seuraavan oudohkon maan oluita päätyi hyppysiin…

24.10.2015 / Jani