Maistuuko tölkitetty olut jotenkin erilaiselta? Osa II: Tieteellisempi näkökulma
Sisällys
Intro
Edellisessä postauksessa tarjoiltiin kokeellinen, henkilökohtainen näkökulma siihen olisiko olut jotenkin erilaista tölkistä nautittuna. Katsahdetaan asiaan myös tieteellisemmästä vinkkelistä. Siihen pohjat tarjoilee Barnett et al (2016). He käsittelevät aihetta yksittäistä hahmoa laajempaan aineistoon perustuen ja siten se on edellistä kirjoitusta edustavampi arvio tilanteesta.
Artikkelissa mainitaan ajatus, että olut maistuisi paremmin pullopakkauksesta kuin tölkistä. Voidaankin kysyä, onko väite luotettava havainto kuluttajan kannalta? Ja jos näin on, onko kyseessä puhtaasti psykologinen ilmiö liittyen pakkaustyypin vaikutukseen maistamiskokemukseen vai heijasteleeko se pakkausmateriaalin tai -prosessin fysikaalis-kemiallista vuorovaikutusta oluen kanssa? Tutkijat tekivät kaksi koetta vastatakseen kysymyksiin.
Ensimmäinen koe: Oluen maistaminen pakkaustyyppi tietäen
Pääkokeessa oli 137 hyväksyttyä osanottajaa Edinburgh Science Festivalilla, missä tarjoiltiin olut muovikupista. Osanottajista naisia oli 66, heidän keski-ikänsä oli 32 vuotta ja ikähaarukka 20-68 vuotta. Keskimäärin osallistujat raportoivat juovansa olutta kerran kuukaudessa. Kyseessä ei todellakaan ollut mikään oluthörhöotos.
Jää miettimään olisiko koejärjestelyssä voinut nähdä sen lisävaivan, että muovikupin mahdollisesti aiheuttamat sivuvaikutukset juomakokemukseen olisi neutraloitu pois. Tosielämässä olut useimmiten juodaan lasituopista. Mutta näillä mennään.
Kokeessa olut kaadettiin joko pullosta tai tölkistä ja osanottajia kannustettiin tutkiskelemaan pakkausta etiketteineen ennen maistamista. Osallistujat arvioivat koetun maun, laadun ja tuoreuden, todennäköisyyden oluen ostamiseen sekä arvioivat hinnan.
Kaikki olut tuli samasta erästä edinburghilaiselta Barney’s Beer pienpanimolta ja oli nimeltään Binary Star (4,8%). Artikkeli eikä valmistajan www-sivut kerro oluesta enempää, mutta Ratebeerin mukaan se on tyyliltään American Pale Ale.
Tulosaineistoon sovellettiin tilastollista Mann-Whitney testiä. Ne jotka saivat pullosta kaadettua olutta, arvioivat sen tilastollisesti merkitsevästi paremmaksi maultaan kuin ne, jotka maistoivat tölkistä kaadettua olutta. Oluelle annetuissa laatuarvosanoissa vastaava ero oli tilastollisesti merkitsevän eron rajalla. Muista kysytyistä suureista kirjoittajat eivät esitä näkemystään.
Toinen koe: Oluen sokkomaisto
Toisena kysymyksenä tutkittiin sokkotestauksen avulla sitä, onko ihmisillä preferenssiä jomman kumman pakkausmuodon suhteen. Tämä toinen osa testauksesta tapahtui SciMart tapahtumassa Edinburghissa huhtikuussa 2016. Osallistujat eivät maistaessaan tienneet pakkaustyyppiä eikä mitään muutakaan oluesta.
Tämän kontrollikokeen 29 osanottajalta kysyttiin, kumpaa näytettä he suosisivat tai maistuivatko molemmat näytteet samalta. Osoittautui, että pakkaustyyppien välillä ei ollut eroa.
Pakkauksen merkityksestä
Artikkelin kirjoittajat raportoivat, että takavuosina tinasta valmistetut pakkaukset kiistämättä aiheuttivat havaittavan virhemaun tietyille juomille ja muille elintarvikkeille kuten säilyketomaateille.
He myös pohtivat pakkausmuotojen (metalli, lasi) psykologisia vaikutuksia niiden painon kautta. On näyttöä siitä, että pakkauksen painon lisääminen parantaa ihmisten kokemusta tuotteesta (mm. Piqueras-Fiszman ja Spence, 2012).
Kirjallisuudessa raportoidaan enenevässä määrin siitäkin, että pakkauksen herättämä tunne näyttää hyvin usein siirtyvän kokemukseen pakkauksen sisällöstä (mm. Krishna ja Morrin, 2008). Siinäpä tukea erityislaatuisille ja kalliimmille olutpakkauksille, jollaisia tuntemuksia voi saavuttaa esimerkiksi pakkaamalla olut painekorkilliseen pulloon, tai käyttämällä siinä muita erottavia tekijöitä kuten kapsyyliä, sinettiä tai pullon kaulaan ripustettua jotakin brändäystä tukevaa härpäkettä.
Tämänkin tutkimuksen pääkokeessa tuo käytetty muovimuki luo erilaisen kokemuksen oluen juonnista kuin lasi. Vähän sama kuin ruuan kiskominen kertakäyttölautaselta.
Melko äskettäisessä postauksessa oluen maistamiseen liittyen tuli korostettua muitakin ulottuvuuksia kuin suoria makuaistihavaintoja. Maistamisen psykologisia efektejä perinteinen olutkirjallisuus ei juuri käsittele, jos ollenkaan puuttuu siihen.
Johtopäätös
Tutkimuksen tekijöiden mukaan tulokset tukevat alussa esitettyä käsitystä siitä, että olut maistuu paremmalta pullosta kuin tölkistä. Havainnot ovat linjassa ennakkohaastattelun kanssa, jonka mukaan 61% uskoi oluen maistuvan paremmalta pullosta, 27% arvion mukaan niillä ei ole eroa ja 11% arvioi oluen maistuvan paremmalta tölkistä.
Pakkaustyypin preferenssi pullon ja tölkin välillä näyttää aiheutuvan psykologisista tekijöistä.
Tulokset ovat kiinnostavia siihenkin verraten, että panimot korostavat tölkkien hyvyyttä käsityöoluiden pakkauksena. Näin on erityisesti Pohjois-Amerikassa ja siellä craft beer markkina toisaalta vihjaa siitä, että ihmisten kokemus tölkitetystä oluesta on ollut kohoamassa viime vuosina.
Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että oluen pakkaustyypillä on vaikutusta siihen, miten maku koetaan. Tulokset myös antavat tukea päätökselle valita pakkausmateriaaliksi lasi. Viime kädessä valinta materiaalista toki heijastelee tasapainoa useiden eri tekijöiden välillä. Näitä ovat ainakin pakkausmateriaalin hinta, logistiset kustannukset ja pakkauksen ympäristöystävällisyys sekä sen psykologiset tai muut vaikutukset koettuun oluen makuun ja laatuun.
Lähteet
Barnett, Andrew, Velasco, Carlos ja Spence, Charles (2016). Bottled vs. canned beer: Do they really taste different? Sciprints. 10.20944/preprints201608.0106.v1.
Krishna, Aradhna ja Morrin, Maureen (2015). Does touch affect taste? The perceptual transfer of product container haptic cues. Journal of Consumer Research, Inc., Vol. 34, April 2008.
Piqueras-Fiszman, Bettina ja Spence, Charles (2012). The weight of the container influences expected satiety, perceived density, and subsequent expected fullness. Appetite, Vol. 58, Issue 2, 559-562.