Kuinkas savuoluet toimii palvatun sian kanssa?
Ainekset: Aecht Schlenkerla Rauchbier Märzen, Aecht Schlenkerla Rauchbier Fastenbier, sekä Tilateurastamo Ikosen possun ylikypsä palvikimpale. Näistä ennestään oli maistamatta Fastenbier, molemmat muut oli jo ennakkoon todettu hienoiksi tuotteiksi omissa lajeissaan.
Kokeillaan ensin Fastenbieriä yksinään: savuisaa tuoksua löytyy kuten odotettua, maussa savua vähän vähemmän kuin vastaavat Märzenin muistikuvat. Väri vaaleamman ruskea kuin sisaroluellaan. Märzenin tuoksuttelu rinnalla antaa ehkä hieman isommat savuaromit, mutta nopeasti nenän savuherkkyys turtuu. Pienen tauon jälkeen Märzenin tuoksu tuntuu selvästi äskeistä savuisammalta. Molempien maistamisen jälkeen Märzen tuntuu näistä kahdesta intensiivisemmältä ja vahvemman savuiselta. Molemmat ovat mainioita savuoluita eikä kovinkaan kaukana toisistaan, mutta oman suosikkisavuoluen asema jääköön Märzen-versiolle. Sikäli hyvä, että sitä saakin Suomesta paremmin. Joskus aiemmin maistelluista saman panimon oluista etenkin Rauchbier Weizen oli kyllä superkiinnostava, muttei savuoluena yllä näiden tasolle.
Haistellaan nyt tuo lihakimpalekin samalla. Hyvällä tavalla viileänkylmää lihaa, siihen yhdistyvää palvauksen tuoksua ja savustetun pinnan komeaa näköä. Ikosen ylikypsä palvi on lunastanut paikkansa ostoslistalla kun sitä eteläkarjalaisten kauppojen hyllyltä löytyy. Eikä se petä nytkään, sopivan suolaista, sopivan kostea koostumus ja hivelevän hieno vahva savun maku. Ei tämä olutta rinnalleen mitenkään tarvitse, mutta kamalasti kiinnostaa tietää miten toimisi savuoluen kanssa yhdessä. Kombolle voi ladata ihan järkyttävän kovat odotukset.
Aloitellaan yhteismaistelut Fastenbierillä ja sitten myös Märzenillä. Ensin pienesti olutta huiviin, sitten pikkuruisia lihabiittejä naamioon: TOIMII. Jatkellaan toisella tapaa: Ensin lihaa, sitten olutta sillä suu tyhjäksi huuhdellen.
Huomaa, että näistä nautintoaineista liha on voimakkaamman makuinen. Tuntuu paremmalta ottaa hieman ensin olutta, jota lihan maku perään voimistaa. Toisessa järjestyksessä maisteltuna olut toki huuhtelee, mutta savuisa kliimaksi samalla jää puuttumaan. Näin olut ennemminkin latistaa kokonaisuutta ja sen maut menevät jotenkin hukkaan. Sen sijaan olut ensin nautittuna se omine hienouksineen johdattaa savuisan polun alkuun, minkä sitten savuliha huipentaa.
Yhtä kaikki, molemmat testin savuoluet ja maisteltu palvi toimivat toistensa kanssa. Ihan pirun hyvin. Ja kaikki toimivat yksinään myös. Ihan pirun hyvin.
(Toisena päivänä tuli kokeiltua samaa palvilihaa Brewniversen oman stydin stoutin kanssa. Tulos yksikertaisesti: ei, ei, ei. Molemmat yksinään mainioita, mutta yhdessä riitelevät raisusti. Lohtuna kokeiltu sitruunatorttu ja sama stout toimi taas aivan jees. Nuo todella voimakkaat maut hauskasti sulautuivat toisiinsa. Erityisesti silloin kun ensin otti sitruunatortsaa.)
27.9.2015 / Jani