Tsingtao Stout ei ole tuttu kaveri Suomen tarjonnassa. Tämä kappale löytyi vahingossa ja kulkeutui kaukomailta matkalaukussa. On ylipäänsä yllätys löytää Tsingtaolta mitään muuta kuin kalpean vaaleaa lageria. Kahdessakin myymälässä näitä kuitenkin osui silmään taannoisella Nepalin visiitillä. Toinen niistä oli olosuhteisiin nähden erikoisen hieno alkoholikauppa ja toinen pieni ruokakauppa, melkeinpä kioski.

Alkoholia 7,5%, annoskoko 355ml. Raaka-aineet labelista vakoiltuna: Vesi, mallas, caramallas, maissisiirappi, riisi, black malt ja humala. Hiivakin tietty vaikkei sitä erikseen mainita.

Tuopissa yönpimeä väri lupaa hyvää. Vaahto on kermaisen toffeisen nättiä, näyttävää ja melko kestävää reunojen yli nousten. Looks fine! Tuoksu aluksi vaimea, kylmän pehmeä, suklainen. Ensivaikutelma mausta: tiheä suutuntuma ja pehmeä, kerman paahteinen ja voimakas. Makeutta on. Maistuu suussa kauan, ei kuitenkaan katkeroisena. 

Erityisesti siirappi työntyy makeutena esiin, mutta sopii alussa hienosti omaan makuun. Alle 10% osuudella maissisiirapin ei pitäisi juuri makuun vaikuttaa, joten tässä nyt sitä lienee sitten melko reippaasti. Eikä riisistäkään raaka-ainelistalla ole mitään havaittavaa haittaa siihen nähden, että riisiä on tottunut tapaamaan erityisen pliisuista oluista. Kuten niistä ohutrunkoisimmista ja vetisimmistä jenkkityylin laagereista. Riisi- ja siirappilisukkeilla on nostettu alkoholiprosenttia, mikä maistuu vain lievänä eikä ollenkaan häiritsevänä alkoholisuutena. Ensivaikutelma on, että voisin ostaakin jos olisi tarjolla. Varsinkin Nepalin oluttarjonnassa on ihan kunkku vaihtoehto. Erityisesti täyteläinen öljyisyys vetoaa. Pitsiä jää.

Siirappihavainnon jälkeen ei voi välttyä assosiaatiosta hyvään uuteolueen. Tosin näin hyvää uutetta en ole koskaan maistanut ja onhan tässä myös selvästi kerrottu oluen sisältävän mallasta ja caramallasta. Vastaavaan tulokseen voisi kotioloissa päästä osittaismäskäämällä.

Tuoppia hiljakseen juodessa oluen luonne muuttuu. Viileänä se toimi paremmin kuin lämmenneenä, toisin kuin stoutit tyypillisesti. Lämpötilan siirtyessä jääkaappikylmästä kohti huoneenlämpöä makeus alkoi lopulta tuntua melkein äklömäiseltä, mutta ei tämä silloinkaan vertaudu mihinkään esanssimyrkkyihin.

Kokonaisuutena positiivinen kokemus. Jo ylipäänsä se, että Tsingtaolla on stoutia tuotannossa.

OLUTARVIO: Panisin