Blogi

Kieltolain pirtukulttuurista ankaran verotuksen olutkulttuuriin

1930-luvun tilastotietoa, infografiikkaa vai propagandaa?

Posteri näyttää tehokasta viestintää 30-luvun alun tyyliin. Kun kieltolaki ja sen tulevaisuus oli pohdinnan aiheena, ankara alkoholivero oli se liberaalein vaihtoehto. Vaihtoehdolle luotu positiivinen näkymä juopumustapausten ja surmien määriin todella pomppaa palkkigrafiikasta. Neuvoa antavan kansanäänestyksen edellä se oli oiva keino vaikuttaa mielipiteestään epävarmoihin äänestäjiin.

kieltolaki

Tilastotietoa, infografiikkaa vai propagandaa? Klikkaa kuva tarvittaessa suuremmaksi.

Kieltopolitiikan suhteen jakautunut kansakunta

Ankaran verotuksen Tanskan malli (vaihtoehto 3) sai noin 70% kannatuksen vuoden 1931 kansanäänestyksessä siitä miten toimia kieltolain kanssa. Vaihtoehdon kannattajat vastasivat myönteisesti seuraavaan: “Onko kieltolaki kumottava ja säädettävä laki, joka sallii muidenkin kuin mietojen alkoholijuomien valmistuksen ja kaupan säännöstelyn ja verotuksen alaisena?”

Kieltolain ja pirtukulttuurin jatkaminen Suomen malliin (vaihtoehto 1) sai 28% kannatuksen, kun kysyttiin: “Onko kieltolaki pysytettävä täyskiellon pohjalla?”

Ruotsin kompromissimalli (vaihtoehto 2) sai vain noin 2% kannatuksen. Se kuului: “Onko kieltolaki muutettava ja säädettävä laki, joka sallii mietojen alkoholijuomien valmistuksen ja kaupan säännöstelyn ja verotuksen alaisena?”

Oluen valmistevero nykyisin

Oluen verotuksesta paljon valitetaan, monenkin mielestä varmaan hyvästä syystä kun Suomea vertaa muuhun Eurooppaan. Toisena verotilastossa tuleva Irlanti on selvällä erolla Suomen takana, minkä näkee seuraavasta kuvasta.

Suomen veroaste on nykyisin lähes viisi kertaa korkeampi kuin aikanaan ankaran verotuksen maaksi sanotussa Tanskassa. Valtaosa Euroopan maista tulee vielä kauempana perässä. Äärimmäisenä tilastossa on Romania, johon verraten verotus Suomessa on 20-kertainen. Jos vertailu matalan elintason Romaniaan ei tunnu relevantilta, voi silti huomata että Euroopan talousveturi Saksalla verotuksen taso on likimain yhtä alhainen kuin Romanialla.

Suomea koskevassa verovertailussa Virolla on erityisasema mittavan alkoholin matkustajatuonnin vuoksi. Viro teki taannoin uuden linjauksen verotuksessaan, mikä kavensi eron Suomen ja Viron välillä entiseltä jokseenkin tyypilliseltä eurooppalaiselta 5-kertaiselta tasolta enää noin 2-kertaiseksi.

Muutoksen seurauksista uutisoi äskettäin muun muassa MTV, jonka mukaan Viron valtion verotulot ovat vähentyneet ja alkoholin kulutus lisääntynyt. Muutoksella vaikuttaa näin olevan täsmälleen päinvastainen vaikutus kuin oli toivottu. Odotettu 25 miljoonan euron verotulojen kasvu on kääntynyt luokkaa 100 miljoonan euron vähennykseksi alkoholimyynnin siirtyessä Latviaan.

Oluen verotus Euroopassa

Oluen verotus Euroopassa. Valikoitujen maiden data on yhdistetty viivoin. Suomi (kovin verotus) punaisella, Irlanti oranssilla (2. kovin verotus), Viro keltaisella (Suomen lähinaapuri), Tanska sinisellä (1930-luvulla ankaran verotuksen maa), ja Saksa vihreällä (Euroopan talousmahteja). Loput datapisteet luovat näkymän oluen verotukseen EU-maissa yleisesti. Datalähde: Veronmaksajain keskusliitto ry.

 

Seuraava kuva näyttää tarkemmin miten moninkertaisesti olutta verotetaan Suomessa muihin EU-maihin nähden. Mikäli Viron veronkorotukset jatkuvat, se on selkeämmin nousemassa kakkoskastiin verotuksen kireydessä yhdessä Brittein saarten ja Ruotsin kanssa. Tässä ryhmässä verotus on reilut puolitoistakertainen Suomeen verraten.

Etelä-Euroopan Kreikka ja Slovenia muodostavat seuraavan parivaljakon, joihin nähden veron määrä Suomessa on kaksinkertainen.

Viisinkertaisen verotuksen ryhmän ytimessä ovat viineistä paremmin tunnetut Euroopan mahtivaltiot Italia, Espanja ja Ranska, yhdessä Hollannin, Tanskan, Latvian ja Liettuan kanssa.

Seuraavan ankaruuskategorian muodostaa kymmenen maata eri puolilta Eurooppaa, joihin verraten Suomen verotustaso on 6-12 kertainen.

Neljä kaikkein lempeimmän olutverotuksen maata muodostavat selkeästi erottuvan blokkinsa. Tähän ryhmään kuuluvat Luxemburg, Saksa, Bulgaria ja Romania. Niihin jokaiseen nähden Suomen verotustaso on 18-20-kertainen.

Oluen verotus Euroopassa

Oluen valmistevero vuonna 2018 ilmaistuna siten, että palkisto näyttää kuinka moninkertainen Suomen verotus on muihin maihin verrattuna. Datalähde: Veronmaksajain keskusliitto ry.

Kieltolain kumoamisesta ankaraan oluen verotukseen

Kieltolaista irtaannuttaessa ankaralle alkoholin verotukselle oli varsin rationaalinen lähtökohta Tanskan mallin mukaan. Muut tarjolla olleet vaihtoehdot olivat huomattavasti enemmän valinnanvapautta rajoittavia. Silloinen valtiontaloudesta vastaava viranomainen näki tilaisuutensa tulleen. Fiksu veto.

Verotusperinne on jatkunut näihin päiviin asti. Ajan kuluessa on sentään päästy siitä, että enää ei kuule puhuttavan pirtukulttuurista. Kieltolain aikana se pääsi vallalle, koska miedompia alkoholijuomia ei kannattanut salakuljettaa.

Valtion tulokertymälle tärkeä verotuslinja ja volyymikulutuksen tuomien terveyshaittojen motivoima kontrolloiva ideologia on säilynyt vahvana. Tätä kautta maltillisenkin oluenkulutuksen demonisoiva sekä olutvalikoiman yksisilmäistä rajoittamista toteuttava alkoholipolitiikka on pitänyt otteensa pehmeistä EU-integraation ihanteista huolimatta.

Edelleenkään oluttyylejä ei voi vapaasti ostaa Suomessa ja viimeisimpänä lukuna metsäläiskansan tarinassa on tuoreet yritykset kieltää oluen etämyynti verkossa.

Pirtukulttuuri on poistunut. Sen tilalle on yksipuolisen lager-juomiskulttuurin kautta saapunut tyylivalikoimaltaan rikkaan oluenkulutuksen alakulttuuri, täysin ilman selvälinjaista alkoholipoliittista tukea. Kauaa ei tarvitse puhua edes alakulttuurista. Uudet tottumukset ovat levittäytymässä kaupunkikeskuksista pienempiinkin pitäjiin.



2 kommenttia

  1. Ihan mielenkiintoinen analyysi, mutta historian mutkat vain menevät tässä yksioikoisen suoriksi. Craft-huumassa tai -kuplassa totuus tahtoo myös totuus muutoksesta unohtua. Suomessa juoduista alkoholijuomista vain loraus on kästyöpanimoiden valmistamia oluita. Ja noin sadan käsityöpanimon valmistamista olutlitroista kaksi kolmasosaa on kolmen suurimman (Laitilan Wirvoitusjuomatehdas, Nokian Panimo ja MBH Breweries) valmistamia eli yli 95 panimolle jää pienpanimo-oluiden litroistakin vain kolmasosa, jos sitäkään. Näin ollen kaikkien alkoholijuomien kotimaan myynnistä tai puhumattakaan kulutuksesta (ml. matkustajatuonti ja kotivalmistus) puhutaan vain alle prosentin murto-osien osuudesta. Näillä luvuilla on vielä huteraa puhua alkoholijuomien käyttötapoihin liittyvän alakultturin kasvamisesta valtavirraksi.

  2. Jani sanoo:

    Kiitos Heikki kommenteista. Joo toki mutkat on vedetty huolettomasti eikä ole tarkoituskaan olla monipuolinen ja syvällinen analyysi. Enemminkin rosoinen blogi-pamfletti viittaamasi päätelmän osalta. Tässä se ei perustu tilastotietoihin vaan olutvalikoimahavaintoihin ja jutteluihin myyjien kanssa maalaispitäjissä. Juttuun kyllä osuu pari muuta ehkä kiintoisaakin juttua; varsinkin se miten kieltolaista luopumista on aikanaan esitelty ja toisaalta oluen suomalainen nykyverotusaste eurooppalaisessa kontekstissa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top