Blogi

Karhu Huurre

Eilen kaupassa huomasi Karhupurkin (4,6%) kylkeen tekstaillun “Polaris-humaloitu”. Sehän nyt lähtökohtaisesti kiinnostaa, koska polaris on uusi (2012) Saksan Hüllissa jalostettu humalalajike. Alfahappopitoisuus on sieltä isoimmasta päästä (18-23%), tai ainakin suurin tietämäni. Isoista katkeroista huolimatta käyttötarkoitus on ilmeisesti ajateltu pääasiassa aromihumalointiin, lajikkeen ominaisuuksiksi kerrotaan kukkaista ja mintun aromia.

Kotimaisista panimoista en ole huomannut minkään vielä tätä käyttäneen, mutta saksalaisen Kehrwieder Kreativbrauerein SHIPA (Single hop IPA) Polarista tuli talvella juotua. Lupaustensa mukaan maussa minttua oli kyllä ja seuraavaa polaris-humaloitua olutta innolla jo odottikin. No se on sitten tämä Karhu Huurre goddamit! Purkin mukaan polarista on siinä käytetty kuivahumalointiin, vieläpä. 

Kaupassa joutui pohtimaan ostaisiko muutamalla eurolla pettymystä. Kyl siitä pienen harkinta-ajan jälkeen kaupat tuli. Otaksuttavasti bulkkia olisi kuitenkin luvassa ja epäilenpä, että polaris-humalan esiin nostolla on enemminkin haluttu vahvistaa kylmää Huurre-nimen mielikuvaa, kuin uuden lajikkeen omimpia ominaisuuksia. Kumpi sitten onkaan ensin päätetty: polariksen käyttö ja siitä nimi Huurre, vai toisinpäin. Voihan kyynisyys! Tai paremminkin: ehkä tätä olutta ei pitäisikään käsitellä mistään muusta kuin volyymimarkkinalle suunnattujen oluiden näkökulmasta, eikä varsinkaan yrittää luoda mitään linkkiä craft beer maailmaan.

Mutta kokeillaanpa. Todella kirkas, täysin läpinäkyvä, vitivalkea runsasvaahtoinen vaalea ilmestys lasissa. Kuvassa muuten näkyy kiukaan tulipesä oluen läpi. Suutuntuma karhumaisen ohuenohut. Mutta yllättäen lähtisi väittämään, että tässä todellakin on sekä tuoksussa että maussa jotakin odotetusta vesikaljasta poikkeavaa. Sen täytyy olla polarista! Ei nyt tietenkään sillä tavalla kun erikoisoluelle odotuksensa asettaisi, mutta on kuitenkin. Voipahan olla että monikin Karhun ystävä aistii polariksen tässä ei-toivottuna sivumakuna. Kun on mielessä se jokin tietty mitä maussa hakee, niin ei ole ollenkaan ylivoimaista yhdistää poikkeavuus vehreänkukkeaan minttuiseenkin makuun, olkoon havainnossa mukana psykologista efektiä tai ei.

Pitää paremmin oppia riisumaan itsensä ennakkoluuloista. Vaan niin monta kertaa valtapanimoilta on tullut sitä samaa höttöä uusilla tuotenimillä. Toki on nytkin ihan siinä rajoilla etteikö tämäkin mene totuttuun höttökategoriaan. Kaikkiaan silti positiivinen yllätys. Tosin ei niin positiivinen että toistamiseen ostoskoriin osuisi.

18.4.2015 / Jani



Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top