Alkusyksystä markkinoille kirmannut Hello my name is Holy Moose oli ilahduttavasti putkahtanut paikallisen Alkon hyllylle. Ruskean punertava 5,5-pinnainen komistus, vaaleanpunaa jopa myös vaahdossa. Hieman.. ei vaan rivakasti hapan. Marjahappamuutta, joka viipyilee kitalaessa ja maussa muutoinkin metsämarjaisuutta. Tuskin osaisi sokkona nimetä oluessa käytettyä marjacocktailia, mutta tiedetään että lakka, puolukka, mustikka ja tyrni ovat kaikki paikalla. Marjat on nakattu vierteeseen keiton loppuvaiheessa. Ei todellakaan mikään riuskasti humaloitu normi-Brewdog-ipa, jollaisia on jo runsain mitoin totuttu näkemään. Erilainen hyvä olut vaikkei happamuutensa puolesta ehkä kaikkien mieleen. Tuleekin olemaan mielenkiintoista nähdä miten isoja myyntiosuuksia hapanoluet ylipäänsä voivat valloittaa eri maissa.

Holy Moosen promovideo kehottaa: ”You must travel to Scandinavia, find the Holy Moose and save him from bland industrial beer.”  Seinälle tällätty sarvipää jo löytyykin BrewdogHelsingistä, ja epäilenpä että siihen asennetusta hanasta ei latteaa olutta tarjoilla. Tästä hirvenpäähanasta ainakin Holy Moosea voi valuttaa varsin tyylillä eikä lasikaan ole tässä mikään robusti kolpakko. Alla videoklippi juoman julkistustilaisuudesta. Siis oluillakin voi olla lanseerausbileitä.. Ei hullumpaa. 

Ehkäpä Holy Moose ennakoi joidenkin veikkaamaa hapanoluiden buumia. Ainakin kyseinen panimo on par’aikaa investoimassa näitä oluita tuottavaan tuotantolaitokseen. Ihan viimeksi törmäsin tähän ajatukseen hapanoluiden noususta tänään Expressen-lehden teemanumerossa Ölguiden. Se mm. sanoo: ”Surölen har varit ölnördarnas favoritdryck det senaste året – och den är god!” Ruotsalaisia paranee ehkä uskoakin, kun miettii että sieltä eri trendit Suomeen pienellä viiveellä kantautuvat. Sama artikkeli oluttrendeistä vuodelle 2016 listaa myös kotioluen kuumaksi topikiksi, joten kyllä siellä totuuden jäljillä selvästi ollaan 🙂 Hieman vakavammin puhuen, ei puhettakaan että suomalaisissa sanomalehdissä olisi näkynyt yhtä laadukasta ja kattavaa olutliitettä. Tai että Alko unissaankaan pärjäilisi Systembolagetin olutvalikoimille. Toinen juttu on se, että miten ihmeessä tuo lehti on omiin käsiin kantautunut, mutta jääköön se pikku mysteeriksi.

Aika näyttää ovatko hapanoluet uusi ipa. Ainakaan vielä niitä ei belgialaisia villihiivaoluita lukuun ottamatta kauppojen hyllyiltä juurikaan tapaa. Toisaalta Brewdogilla jos kellä on kykyä toimia trendsetterinä näissä asioissa. Ensimmäisiä suomisignaaleita tähän suuntaan on ollut Sori Brewingin todella mielenkiintoinen, hapan ja suolainen, Havana Gose.

Vai onko uusi ipa stout kuten Shepherd Naemen Jonathan Naeme taannoin arvioi. Kaikenlaisia veikkauksia kuulee. Jenkkilässä edelliseksi ipaksi voi tulkita kausioluet yleisesti. Rapakon takaisia myyntiosuuksia ja -trendiä katsoen (kuva alla) uusi ipa on kuitenkin edelleen ipa. Likimain neljännes kaikesta craft beeristä siellä on ipaa ja suunta on vahvasti ylöspäin.

Kuvalähde: IRI Group ja Brewers Association.