Blogi

Historiallisia olutkohteita Stadin huudeilla – huuvat Pitäjänmäellä

Komeat huuvat lähestyvät – panimoaiheinen tilataideteos

Pitäjänmäen panimoaiheinen ympäristötaideteos Pitäjänmäen panimoaiheinen ympäristötaideteos Pitäjänmäen panimoaiheinen ympäristötaideteos

Pitäjänmäen aseman takaa kiertoliittymässä ehkä monikin ohikulkenut on havainnut sen keskellä olevan ilmestyksen. Aseman aluetta pilkottaa edellä alimmassa kuvassa taustalla. Toisaalta ehkä monikaan ei ole paljoa ajatellut mitä patsaan tai muistomerkin oloinen teos esittää, sen merkitystä alueelle ja Stadin panimohistorialle.

Panimolaitteistoja nähneet varmaankin tunnistavat tilataideteoksen tutun muodon. Ilmestys on oluen keittokattilan kansi – huuva eli höyrykupu. Esille on pantu nimenomaan huuvat ja panimokattiloiden pohjaosat on jätetty pois.

Kiertoliittymän ulkopuolella on kaksi kattilan kantta lisää, joita ainakaan itse en ollut ei-paikallisena huomannut vaikka ohi on tullut ajettua monta kertaa. Vasta paikalle pysähdyttyä havaitsi tuon kolmen kattilan kokonaisuuden, ja myös aihetta taustoittavan kyltin likimain liikenneympyrän ulkokehällä.

Kiertoliittymän huuvat

Pitäjänmäen panimoaiheinen ympäristötaideteos

Kiertoliittymän keskellä oleva huuva.

Pitäjänmäen panimoaiheinen ympäristötaideteos

Kaikki ympäristön huuvat samassa kuvassa.

Pitäjänmäen panimoaiheinen ympäristötaideteos

Manhole – miesreikä.

Pitäjänmäen panimoaiheinen ympäristötaideteos

Ja toinen. 

Paikat kartalla ja alueen historiaa

 

Pitäjänmäen panimoaiheinen ympäristötaideteos

Kuten kiertoliittymän liepeillä olevan opastaulun tekstistä ilmenee, Hartwall on ansiokkaasti tilataideteoksen takana yhdessä Hyvä kasvaa Helsingissä -liikkeen kanssa. Kuvauksesta näkee, että alueella on harjoitettu oluen tekoa 1700-luvun alkupuolelta lähtien.

Stadin panimohistoriasta enemmän koko kaupungin kattavassa postauksessa. Seuraavassa kooste Pitäjänmäen alueen panimoyrityksistä.

J. K. Kröckel’s Bryggeri

Ennen omaa nimeään kantavaa panimoa Kröckel  oli ollut Sinebrychoffilla panimomestarina sekä toiminut omassa Södernäs Bryggerissään. Sittemmin hän vuokrasi osan Talin kartanon alueesta Helsingin pitäjässä ja aloitti panimotoiminnan 1873.

Vuonna 1889 Kröckel myi panimon Blöcker-nimisille vävylleen ja tyttärelleen. Panimon nimi säilyi entisellään. Yhtiön toimintaan löytyy viittauksia myös nimellä I.K. Kröckel’s Läskedrycksfabrik, minkä nimen tytär Anna Blöcker rekisteröi 1897. Panimotoiminta jatkui vuoteen 1921.

Panimon oluttyyleihin on kuulunut ainakin bock, münchener, märzen, culmbacher, pilsner, portteri, jouluolut ja mietoja mallasjuomia.

Kuvan yläosassa on Kröckelin tuoterekisteröintitietoja vuodelta 1914: Registeringstidning för varumärken no 559

Hartwall Oy

Victor Hartwall perusti yhtiön 1836 yhdessä Pehr Adolf von Bonsdorffin kanssa. Yritys ryhtyi valmistamaan virvoitusjuomia Helsingin keskusta-alueella, ensin Senaatin torin reunalla. Näistä hetkistä kului vielä monia vuosia ennen kuin oluenpano tuli osaksi yrityksen intressejä. Näin kävi 1963 jolloin se hankki Tammisaaren Olut- ja Portteritehtaan jälkeen jääneen konkurssipesän. Tulevina vuosina Hartwall osti useita panimoita.

Hartwallin toimintaa siirtyi Helsingin Konalaan 1962 ja siitä Pitäjänmäelle 2004, jossa se jatkuu edelleen. Oluen tuotantolaitokset puolestaan sijaitsevat Lahdessa.

Hartwallin mainos vuodelta 1876: Adresskalender för Helsingfors stad.

Mallas Panimo Oy

Mallas Panimo Oy:tä ei juuri tunnu mainitun internet-ajan suomalaisissa panimohistoriallisissa teksteissä, kenties siitä syystä että sen toiminta ajoittui aluksi kieltolain aikaan ja siten mietojen mallasjuomien valmistukseen. Mietojen mallasjuomien alkuvuosikymmenistä enemmän toisessa postauksessa. Turunen (2002) kuitenkin listaa panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden historiikissaan Mallaspanimon vuoden 1928 Suomen panimokartalla.

Yhtiöstä on maininta Helsingin ja ympäristön osoite- ja ammattikalenterissa 1926, osoitteessa Kaasutehtaankatu 6. Ainakin nykyisin Kaasutehtaankatu sijaitsee Sörnäisissä. Yritys on jätetty tämän sivun kartalta pois, koska sen sijainti Pitäjänmäen alueella ei ole tiedossa.

Helsingin Sanomat 19.12.1926
Helsingin Sanomat 17.9.1927

Mallas Panimon mainoksia: Helsingin Sanomat 19.12.1926 (ylempi), Helsingin Sanomat 17.9.1927 (alempi).

Sekalaisista dokumenteista käy ilmi, että yritys oli 3.5.1927 Kauppalehden protestilistalla no 18 ja myöhemmin protestilistalla no 38 (17.9.1929). Samana vuonna se siirtyi 1929 Ernst Nymanilta Henry Häggströmin ja Edvin G. Klockarsin komentoon.

Huuvien liepeillä olevassa kyltissä on kerrottu yhtiön sijainneen Pitäjänmäellä 1930-luvun alusta sotavuosiin.

Suomen kaupparekisteri 1929: Virallisen lehden liite no 7. Mallas Panimon tietoja oikeassa yläkulmassa.

Lähteitä

  • Bonsdorff, S., 1997: Suomen Panimot 1756-1996.
  • Turunen, M., 2002: Jos täytätte mun lasini.
  • Kansalliskirjaston digitoidut aineistot, digi.kansalliskirjasto.fi.
Pitäjänmäen panimoaiheinen ympäristötaideteos

Huuva kiertoliittymän keskellä. Kuin ufonpuolikas matalaleijunnassa.



Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top