DKML (14,2%) – Mallaspaukku isolla ämmällä

Malt liquor vs. barleywine vs. beer

Eroaakohan tämä tyyliltään barleywinestä jotenkin olennaisesti? Pari-kolme foorumi- ja muuta sivua jaksoi tässä kohtaa selata. Jäi vähän epämääräinenkin olo eteen sattuneista kirjoituksista.

Yksi foorumisti esimerkiksi sanoi, että tässä tyylissä ei olisi humalaa käytetty. Founders itse puhuu ainakin dryhopista ja resepti heti tulikin vastaan, jossa humalaa oli, joten se siitä. Toinen syy termiin voi löytyä USAn eri osavaltioiden ties mistä säännöksistä. Tähän liittyen hämmentävin vastaan tullut väittämä oli, että Texasissa KAIKKI yli 4% alkoholia sisältävät oluet täytyy labeloida aleksi ja sen alle jäävät lagereiksi. Silti tuon voi ihan uskoa, koska Texas.

Aika yleisesti malt liquoria pidettiin heikompana tuotteena kuin ”olutta” ja myöskin esiintyi viittaus 5% ja 12% rajoihin oluen ja malt liquorin erossa. Yksi ei pitänyt barleywineä tyylinä ollenkaan ja joku taas mainitsee tyylin olevan malt liquor, jos tietty määrä raaka-aineissa on maissia.

Todellakin, klassikoksi sanottua Papazian’s Olde English 800 Malt Liquor -reseptiä katsomalla kyllä tyyli ihan oluelta näyttää, jonka teossa vaan on käytetty myös maissia. Vilkaisu DKML:n raaka-aineisiin: pikkuprintistä pomppaa maissisiirappi ja hiutalemaissi. Näillä doupattuna ymmärtää paremmin senkin, miten voltit on saatu noin äijämäiselle tasolle. Vahva tuote, vaikkei määrällinen juotavuus isolla tasolla ole eikä tarvi ollakaan.

”Oluen” (ja näinollen myös barleywinen) sekä ”heikompilaatuisen malt liquorin” erossa on ihan selvä logiikka kyllä, jos tyylin määräävä tekijä on nimenomaan tuo maissi. Jätän tämän nyt tähän.

Imperial Malt Liquor 4-asteiseksi jäähtyneenä

Viskitynnyreissä ikäännytetty olut pääsee ensin -10 ^oC pakkasesta sisään. Väri on perusviljaisa vaaleahkon ruskea.

Makea hyvin viljainen tuoksu ja makukin. Plus raju alkoholisuus läsnä lämmittämässä samalla kun kylmää runkoa suuhun kaataa. Sillai jännä ristiriita siinä bodytuntumassa. Runko on varsin notkea, enemmän ohuen kuin paksun puolella. Tuoksussa mietoa kuitenkin hyvin erottuvaa puutynnyriä, setriä, kermatoffeeta, hiukan viskimäistä alkoholisuutta.

Kuplat esiintyy lähinnä vaisuhkosti vaahtona eikä nouse kutittelemaan suussa, rungossa hiilihapot melko pienet. Maku ja jälkimaku on suuta kuivattava, ei lainkaan liukas, kylmiltään kipristelevä. Sippausviiveellä nousee maltainen makeus ja alkoholin lämpö melko kiivainakin. Humalat on kiltisti ruodussa, tai oikeastaan taakse poistuneita. Maussa on lievää viskiä, muttei lainkaan yhtä vahvasti kuin joissain muissa mieleen muistuvissa viskitynnyrikypsytetyissä.

12 asteeseen lämmenneenä

Ulkonäössä ei mainittavia muutoksia, vaahtokelmukin yhä tallessa. Kirkasta on ja näyttää vähän Lapin Kullalta. Ei tuoksu eikä maistu kuitenkaan. Toisaalta ilman vaahtoa näyttäisi valtavalta annokselta viskiä. Tuoksu on edeltävää selvästi vähemmän viinamainen, nyt pehmeämpi ja varsin makea edelleen tosi maltainen, jopa siirapinsokerisuutta. Suutuntumaan on tullut painavuutta, täyteläisempää sikäli ja alkoholikin on maussa tallella ehkä edellistä hiukan maltillisemmin viskisenä.

20 asteeseen lämmenneenä

Vaahtoilu lähes tyystin poissa. Tiedä tuottaako mielikuvitus tai valaistus tepposia, mutta ihan kuin väri olisi sisätiloissa piirun tummempaa kuin kylmänä. Siitäpä hypoteesi johonkin tutkimukseen.

Tuoksussa ylimmäisenä työntyy melko runsas alkoholisuus, jota taittaa aamiaismuron vilja ripotellen sekaan jo aiemmin spotattua toffeeta. Muutaman syvän henkäyksen jälkeen tuoksun tuntuma on sittenkin lempeämpi kuin ensimmäinen hengenveto.

Maistaessa tuntee niiden vähienkin hiilihappojen ottaneen hatkat. Aika tasainen flavor ulottuen ensi otosta jälkimakuun.

Maltaista alkoholia, minkä sanoi jo etiketti. Pullon sisältö on sikäli just sitä mitä se lupaa.

Founders – ei paljoakaan melua vaikka syytäkin olisi

Foundersin tuotteiden saatavuus on Suomessa suhteellisen hyvällä tolalla, vaikka panimoa ei otsikoissa näe. Ei Founders ansioitta ole Brewdogin perässä toiseksi nopeiten kasvanut craft beer -panimo maailmassa, ainakin kun tarkasteluväli on vuodesta 2007 vuoteen 2016.

Seuraavina muuten tulevat Ballast Point, Lagunitas, Stone, Dogfish Head, Brooklyn ja New Belgium Brewery. Jenkeillä on vahva edustus. Näitä vaan moniakaan ei saa Suomesta… Onkos blogin lukijoiden joukossa oluiden maahantuojia, vinks vonks.

Ystävyysottelu DKML-pullon ja -lasillisen välillä

Pelivälineet ja muu joukkue oli hukassa. Jäi uhitteluksi.

Että panisinko?

Panisin. Hyvä. Founders-henkeä löytyy makuun. Rock on!

Kun kaikki on jo melkein ohi, alkaa mietityttämään mitä se DKML oikein meinaa. ML varmaan malt liquor? Sitten taas googlataan, ekat tarjokkaat: Dynacare Kasper Medical Laboratories, Donna Karen Malt Liquor, Darrel Kreighbaum Memorial Library, Device Kit Markup Language ja Dat Killa Malt Likka.

Dat Killa Malt Likka? Sehän kuulostaa lupaavalta, mutta uskottavampi sittenkin on Dick Kicker Malt Liquor.