Bändibrändätyt oluet #23: Petri Nygårdin Kaljaa!
Paluu musaoluiden äärelle
Vihanneslokeron kätköistä kaivettuna: Vaihteeksi musalabeloitua bissee elikkä pilsiä Pyynikiltä (4,7%).
Tämä jääkaapissa pölyyntynyt tölkki ei ihan tuore tapaus ole (batch 980), mutta on välillä hyvä kiskoa uutta tilaa tuon logistisen aarrearkun uumeniin.
Lakonista hoipertelua
Näin jo vuosien mittaan alkaa olla väsymystä musiikkiaiheisten kanssa, vaikka niitä aina välillä markkinalle putkahtelee ja myös enemmän kuin ennen. Jopa joskus ihan luonteikkaisiinkin oluttyyleihin.
Pääsyynä mainittuun väsymykseen kuitenkin on, että enimmäkseen musabisset ovat oluttyyliltään niin paljon osastoa liian helpoksi ja volyymitavalla juotavaksi tarkoitettua. Hiukan kallellaan bulkkigenren suuntaan, niinku.
Mitäpä sitä kotimaiselta pohjahiivalta odottaisi? Käsityömentaliteettiin melkein määritelmän mukaan kuuluu tuotteiden yksilöllisyys. Se ei silti estä pienpanimoita pyrkimästä kohti kovaa laatua ja tasalaatuisuutta. Joukossa on ollut tosi laadukkaita tapauksia, mutta lähtökohtaisesti lager- ja pils-tyylien suhteen odotukset eivät tuota kylmiä väreitä. Eikä tilannetta paranna se, etteivät tyylit muutenkaan ole omilla suosikkilistoilla korkealla. Siispä tämäkin tuntuu vähän pakkopullalta. Mutta menkööt juontiin jopa näin tekstiversiona, musiikkimotiivin ja jonkin sortin jatkumon kautta siinä. Numeroinnin kanssa mennään sentään jo kaukana täysi-ikäisyyden tällä puolen.
Tämän oluen ottamiseen on toinenkin motiivi, mikä paljastukoon toisessa postauksessa joskus.
Lasista aisteihin
Helskutin kivasti vaahtoava, kullankeltainen, kirkkaahko. Tuoksussa hiukkasen pullataikinaa, mietin olisko sittenkin voimaisuutta vai molempia. Millään näistä spekulaatiokomboista tuoksu ei nouse plussapuolen piirteeksi. Hiljainen viljaisehko aromi kaikkiaan.
Samat fiilikset jatkuvat makuun, lisättynä hyvin delikaatilla humalan hivelyllä. Kokonaisuutena helppo mallaspainoinen juoma ja nousee toki helposti volyymilagereiden yläpuolelle. Ei silti aiheuta intopuuskaa eikä varsinaisesti kutsu pohtimaan maistelua. Varovaisen neutraali juoma, kylmänä juotuna raikaskin. Tosi juontimiesten juomana varmaan menee isollakin vaihteella.
Final word
Kotiolutharrastajan arvio: Ei pure niimpal tyyli- ja määrämieltymyksiin, joten en panis, nääs.