Olut ja kala -paritus: Äärevät AB:24 ja NEIPA kuhan kavereina
Sisällys
Brewdog AB:24 Baltic Porter ja NEIPA kotiolut
Aterialla avattu Brewdogin Abstrakt on sama riittoisa yksilö, josta oli erikseen makustelut omassa kirjoituksessaan. Tässä mietintää siitä miten tuo toimii kuhan (Sander lucioperca) kanssa. Ja myös aprikointia kumpi otsikon oluista sopii tähän tarkoitukseen paremmin vai sopiiko kumpikaan: siis AB:24 Baltic Porter (12%) vai rajusti greippinen NEIPA.
Tämä NEIPA-versio on reilusti terästetty tuoregreippimehulla. Ennen blandausta alkoholisisältö oli 7,8%, myöhemmin ei tullut mittausta enää tehtyä. Sen verran on hevi tapaus, että kärjistäen se maistuu enemmän greipiltä kuin oluelta. Omassa lajissaan ja erikoisuutena on kiva, varsinkin jos voimakkaasta greipin mausta tykkää. Jännästi myös vaahtoon on konsentroitunut erittäin paljon hedelmää maistuen korostuneen greippiselle, ja tuoksu käy samaa rataa.
Greippisyys tässä on lopultakin aivan överi omaan makuun, mutta näin testibatcheissa välillä kuuluukin käydä. Pienissä määrin todella äärevätkin oluet on hienoja tapauksia silloin, kun varsinaisia virhemakuja ei ole. Nytkin voi sanoa, että pullollinen on hyvä yhteen sessioon, mutta kaksi ei oikein enää toimi. Ankaruutensa takia vähän haastava valinta aterialle ja sama homma ison AB:24-persoonan kanssa. Silti juuri nämä jutut haluaa kokeilla.
Kuha-ateria.
Kuhan juomaseura: AB:24 ja NEIPA.
Maistelujärjestys
Makustellessa mentiin seuraavan kaavan mukaan.
A) Ensin kuhaa suuhun, sitten juomat vuorotellen:
- NEIPA jyrää mut kuhan runsas suolaisuus pitää kalaa pinnalla. Ihan ok sillä oletuksella, että tämä yligreippinen olut ei aiheuta liikaa silmien pyörittelyä jo yksinään.
- AB:24:sen sokerinen mallasturbo mitätöi kalan. AB:24 siis toimii eri tavalla kuin NEIPA, vaikka ääreviä oluita ovat molemmat.
B) Ensin vuorotellen juomat, sitten kuhaa:
- NEIPAlla juttu periaatteessa toimii näinkin päin, siis ottojärjestyksestä riippumatta.
- Yllättävästi ja selvästi kala ottaa sijan voimakkaalta portterilta. Myös AB:24 toki futaa, mutta näin päin mennen kala hävittää portterin aseman. Tässä parituksessa ottojärjestyksellä on iso merkitys.
Makuja ja ajatuksia testipenkistä
Vaikea sanoa vahvistivatko paritukset toistensa makuja tai loivatko ne uusia upeampia. Luultavasti ei, mutteivät toisaalta myöskään riidelleet keskenään. Olisi pitänyt meditoida syvemmin ja pitempään aistiensa kanssa, että tuo puoli olisi ehkä kirkastunut.
Kokeileminen tyydyttää paljon sitä uteliaisuutta, jota olut ja ruoka yhdessä herättävät, mutta komboilun tuoma lisäarvo ei nouse tällä kertaa merkitsevään asemaan makujen muuntumisen mielessä. Nyt ja useinmiten muutenkin käytännöllisyys aterioinnissa saa, ja sietää saadakin, painoa makunyanssien poimimisen ja analysoinnin sijaan. Herkkiä makuhuomioita keräten ja niitä aisteiltaan kerjäten fokus siirtyy tilanteessa helposti pois rennosta ruokailusta ja pöytäseurasta.
Kun juuri tätä tilannetta ajattelee, molemmatkin oluet joisin mieluiten itsekseen. Sitäpaitsi oluen ja ruuan makukombinaatio – vaikka olisikin sinänsä miellyttävä – voi näyttäytyä myös niin, että se hukkaa ruuan ominaisen ja herkullisen maun. Kuhan kanssa juuri näin pääsi käymään. Jäi olo, että kuhan hienoutta blendautui turhaan pois ja sai paljon makuneutraalimman muodon.
Portterin tuoksu ja maku oli turhan voimakas harmonian kannalta. NEIPAkin oli tavallaan liikaa, ei mitenkään paras mahdollinen ruokajuoma tähän tilanteeseen sekään. Kumpainenkin olut menee hienosti yksinään, sikäli kun voimakkaita makuja arvostaa. Ruokakokeilun hengessä molemmat olivat mielenkiintoisia ja suht ok toimivia, vaikkeivät tulokset ulotu sillä tavalla kestävälle pohjalle, että erityisesti haluaisi järjestään täsmälleen samanlaisen parituksen uudestaan. Ensi kerralla jotain muuta.
Oli huolella ostettu kala muuten. Virolaista kuhaa Suomenlahdesta nostettuna. Ostoksilla mukana ollut 7v oli kommentoinut kalan valintaa: ”Olettekste koskaan olleet näin kauaa kalatiskillä?”, kun mummi tenttasi K-Supermarketin kalamyyjää tuoreudesta ja ties mistä. No, kala pääsi siitä tentistä läpi ja oli myöhemmin erinomaista paistettuna.
Näkymiä ruuan ja oluen paritukseen
Seuraavia parituskertoja tulee vielä. Uteliaisuus jättää isonkin rakosen kokeiluille ja oluen yhdistämisen kotiruokaan, tarkemmin valittuihin yksittäisiin ruoka-aineksiin tai fine diningiin jopa. Ruoka ja juoma kuuluvat ilman muuta yhteen, olut yhtenä juomana muiden joukossa.
Näköpiirissä ei sen sijaan ole, että olut pitäisi aina tai edes usein liittää ateriaan. Monet muutkin juomat ovat siinä roolissa oikein hyviä, olkoot vettä, viiniä tai muuta. Enpä ole ollenkaan varma tulisiko oluen olla erityisessä asemassa muihin juomiin nähden. Makuasia tietenkin.
Luonteikas olut on omimmillaan ihan omana itsenään, joten: